Näätämöjoen moninaiskäyttösuunnitelma ja muita tutkimuksia

Näätämöjoki alkaa Suomen Iijärvestä laskien jälkeen Norjan puolella Pohjoisen jäämeren Näätämövuonoon. Suomen puolella on jokea noin 50 kilometriä. Tällä matkalla vesi laskeutuu Iijärven tasosta noin 130 metriä alemmas.

 

Kolttaköngas. Kuva: Ari Savikko

Kolttaköngas. Kuva: Ari Savikko

 

Näätämöjoen virtaamaa voi seurata osoitteessa http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/69/

Näätämön Norjanpuolen virtaama löytyy osoitteessa http://www2.nve.no/h/hd/plotreal/H/0244.00002.000/

 

Kuva: Ari Savikko

Kuva: Ari Savikko

 

Näätämöjoki on Tenojoen ohella sekä Suomen että Norjan merkittävimpiä lohijokia. Joki on suosittu virkistyskalastajien keskuudessa, etenkin sen Norjan puoleinen osa. Näätämöjoen lohikantoja hyödynnetään voimakkaasti ja lisääntymään pääsevien lohien määrä jää toisinaan alhaiseksi, varsinkin joen Suomen puoleisilla latva-alueilla. Näätämöjoen lohikantojen tilaa on seurattu vuosittain 1970-luvulta alkaen ja seuranta on jatkuvaa.

 

Kuva: Ari Savikko

Kuva: Ari Savikko

 

Näätämöjoen vuosittainen lohisaalis vaihtelee noin 3-16 tonnin välillä. Suomen puolelta lohta kalastetaan vuosittain 1,0–4,5 tonnia eli noin neljännes koko vesistön lohisaaliista. Joen Norjan puoleisen alajuoksun (Neiden) lohisaalis on vuosittain 3-13 tonnia, josta virkistyskalastajien osuus on ollut 50–80 %.

 

Näätämön yläosaa. Kuva: Ari Savikko

Näätämön yläosaa. Kuva: Ari Savikko

 

Näätämöjoen moninaiskäyttösuunnitelmassa on laajin tähän mennessä julkaistu tieto Näätämöjoen kalastuksesta. 1. Osassa on 287 sivua, 2. Osassa 179 sivua, 3. Osassa 90 sivua ja 4. Osassa 102 sivua. Julkaisut ovat suomenkielisiä.

Huom. alla olevat dokumentit ovat melko suuria (14 – 19MB), joten niiden lataaminen saattaa kestää jonkin aikaa.

I_NÄÄTÄMÖJOEN MONINAISKÄYTTÖSUUNNITELMA_valmis_18.8.2016_compressed

II_NÄÄTÄMÖJOEN MONINAISKÄYTTÖSUUNNITELMA SAALIIT JA HISTORIA_valmis_18.8.2016.compressed

III Näätämöjoen moninaiskäyttösuunnitelma – kalatie

Moninaiskäyttösuunnitelma Näätämön meritaimenesta_valmis_18.8.2016

 

Kuva: Ari Savikko

Kuva: Ari Savikko

Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seurantatutkimukset vuosina 2001–2005

Teno- ja Näätämöjoen vesistöjen lohikantojen tilaa seurataan vuosittain tehtävillä tutkimuksilla, joihinkuuluvat saalis- ja kalastustilastointi, sähkökalastukset pysyvillä koekalastusalueilla sekä suomunäytteiden analysointi lohien ikärakenteen ja alkuperän selvittämiseksi. Lisäksi Teno- ja Näätämöjoen vesistöissä tehdään muita projektiluontoisia tutkimuksia. Tämä raportti esittelee vuosina 2001-2005 Teno- ja Näätämöjoen vesistöalueilla tehdyt tutkimukset sekä niiden keskeisimmät tulokset.Hyvien lohisaaliiden heijastelemat vahvat kutukannat 2000-luvun alkuvuosina näkyivät Tenojoen  vesistössä korkeina vastakuoriutuneiden lohenpoikasten määrinä vuosina 2001-2004. Kutukannan heikennyttyä vuonna 2004 laskivat myös vastakuoriutuneiden lohenpoikasten tiheydet vuonna 2005.

Tenojoen vesistön kaltaista vastakuoriutuneiden poikasten määrän kasvua ei Näätämöjoella havaittu.Kokonaisuutena lohenpoikasten tiheydet pysyivät sekä Teno- että Näätämöjoella tutkimusjakson aikana pitkän aikavälin vaihtelun puitteissa. Lohisaaliit olivat molemmissa vesistöissä ennätyksellisen korkeat vuonna 2001. Vuosina 2002-2003 saaliit pysyivät vielä korkealla tasolla, mutta laskivat voimakkaasti vuonna 2004. Kalastuskaudella 2005 lohisaaliit kääntyivät jälleen kasvuun. Utsjoen videoseurannassa havaitut nousulohimäärät heijastelevat samankaltaista vuosien välistä vaihtelua Tenojoen yleisen saalisvaihtelun kanssa. Teno- ja Näätämöjoen lohien meri-ikärakenne vaihteli vuosien välillä. Suurien, 2-4 merivuoden, lohien osuus oli korkeimmillaan vuonna 2002 ja pienimmillään vuonna 2005. Tenojoen vesistössä uudelleenkutijoiden osuus kasvoi merkittävästi vuosina 2001-2005 verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon. Näätämöjoella uudellenkutijoiden osuus pysyi normaalilla, alhaisella tasolla. Norjan verkkoallaskavatuksesta karanneiden lohien määrä pysyi molemmissa vesistöissä alhaisella tasolla.Kokonaisuutena tarkastellen Teno- ja Näätämöjoen lohikannat ovat edelleen elinvoimaisia, muttavuosien väliset kannanvaihtelut ovat suuria.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536774/raportti402.pdf?sequence=1

 

Sähkökalastusta Näätämöjoella. Kuva: Markku Vaajala

Sähkökalastusta Näätämöjoella. Kuva: Markku Vaajala

Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta 2010–2012

Tenojoen lohikantojen tila on seurantatutkimuksien perusteella pysynyt suhteellisen vakaana. Suurista vuosien välisistä vaihteluista huolimatta lohisaaliissa ja poikasmäärissä ei havaita selvää laskevaa tai nousevaa trendiä. On kuitenkin huomattava, että Tenon lohisaalis on ollut vuoden 2003 jälkeen pienempi kuin pitkäaikainen keskisaalis. Lisäksi suurten, kolmen ja neljän merivuoden lohien arvioidut lukumäärät saaliissa ovat pienentyneet pitkällä aikavälillä. Vastaavasti viimeaikaiset geneettiset tutkimukset viittaavat Tenon pääuoman kalastuksen valikoivan keskimäärin suurempia lohia sivujokien lohikannoista.

Myös Näätämöjoen lohikanta vaihtelee runsaasti vuosien välillä, mutta lohikannassa ei seurantojen perusteella ole havaittavissa pitkäaikaista trendiä parempaan tai huonompaan suuntaan. Näätämöjoen Suomen puoleisen osan lohenpoikastiheydet ovat kuitenkin selvästi Tenojoen pääuoman tai sen merkittävimpien sivujokien poikastiheyksiä alhaisempia. Tämä viittaa liian pieneen lohen kutukantaan Näätämöjoella.

Tenojoen lohikantojen hoitoon ja seurantaan ollaan parhaillaan määrittämässä ns. kutukantatavoitteet, jotka on jo määritetty useaan Norjan puolen sivujokeen. Kutukantatavoitteiden avulla pyritään aiempaa tavoitteellisempaan ja pitkäjänteisempään lohikantojen

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519920/rktltr2014_3.pdf?sequence=1

 

Kuva: Ari Savikko

Kuva: Ari Savikko

Teno-ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta 2013

Lohenkalastuksen osalta selvitetään vuosittain mm. lohisaaliita ja kalastustehoa (pyyntipaine, kalastajamäärät ja kalastusvuorokaudet). Lohikantojen tilaan liittyvää tutkimusta edustaa lohenpoikasten tiheysseuranta usealla vakioidulla tutkimusalueella Teno-, Inari- ja Utsjoessa sekä Näätämöjoessa. Saalislohien ikä- ja kokorakenteiden muutoksia selvitetään analysoimalla suomunäytteitä. Tenojoen sivujokiin nousevia kutukalamääriä seurataan vedenalaisin videoseurannoin ja pintasukelluslaskennoin.

Sekä Teno- että Näätämöjoen vesistön lohisaaliit olivat vuonna 2013 heikompia kuin vuotta aiemmin ja selvästi pitkän aikavälin keskisaaliita pienempiä. Kalastusmatkailijoiden ja -vuorokausien määrä kasvoi lievästi Tenojoella ja laski Näätämöjoella edellisvuoteen verrattuna. Paikallisten asukkaiden kalastus oli molemmissa vesistöissä edellisvuosien tasolla. Tenojoella lohisaaliin pääosan muodostivat pienet yhden merivuoden lohet, mutta niiden osuus lohisaaliista oli edellisvuotta pienempi. Norjan verkkoallaskasvatuksesta karanneita lohia oli Tenojoen saaliissa edelleen erittäin vähän (0,15 %).

Lohenpoikasten tiheydet olivat Teno- ja Näätämöjoen vesistöissä pääosin pitkän aikavälin keskitiheyksien tuntumassa tai suurempia. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna lohenpoikasten määrissä ei havaita merkittäviä muutos-trendejä, joskin Inarijoessa ja Utsjoessa kesänvanhojen lohenpoikasten määrä on ollut kasvussa.

Utsjoen videoseurannassa laskettiin hieman vähemmän nousulohia kuin vuotta aiemmin, mutta kalamäärä (>5000 kpl) oli silti seurantahistorian (2002–2013) kolmenneksi korkein. Tenojoen pienissä sivujoissa kutulohien määrät olivat pienempiä edellisvuoteen verrattuna.

Tenojoen lohikantojen hoitoa varten laaditaan parhaillaan ns. kutukantatavoitteita. Kutukantatavoite on sellainen kutukalojen määrä, joka tuottaa seuraavissa lohisukupolvissa joen tuotantokyvyn mahdollistavan enimmäismäärän lohta.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519894/rktltr2014_19.pdf?sequence=1

 

 

Kuva: Ari Savikko

Kuva: Ari Savikko

 

Näätämöjoen lohenkalastuksen tunnuslukuja

Tässä selvityksessä esitetään Näätämöjoen lohenkalastajiin ja -kalastukseen liittyviä saalis- ja kalastustilastoja sekä loheen ja sen pyyntitapoihin liittyviä tunnuslukuja erikseen Suomessa ja Norjassa.

Perinteinen lohen käpäläverkkopyynti Neidenissä on säilynyt yhteisöllisyytensä vuoksi voimakkaana. Lohen verkkopyynti Suomessa on vähentymässä. Näätämöjoen alajuoksulla käy paljon suomalaisia lohenkalastuksen aktiiviharrastajia, yläjuoksulla kalastavia retkeilijöitä.

Näätämöjoesta saadaan vuosittain keskimäärin 8,5 tonnia lohta. Norjan puolella vapakalastajat saavat 66 % ja paikkakuntalaiset käpäläverkkokalastajat 12 % kokonaissaaliista. Suomen puolella kalastavat retkeilijät (noin 700 henkilöä) saavat 7 % ja paikkakuntalaiset lohiverkkokalastajat (30–50 henkilöä) 15 % Näätämöjoen tilastoidusta lohisaaliista. Norjan puolella saalistilastointitapa on muuttunut velvoitteelliseksi kansallisen lohilain myötä. Suomessa saalisilmoitus on vapaaehtoista, postitse tai haastattelemalla saatua tietoa.

Pyyntitapa, -alue ja -ajankohta vaikuttavat saalislohien kokoon. Neidenissä lohenkalastus alkaa kesäkuun alussa, jolloin saaliissa on runsaasti isoja naaraslohia. Suomen puolella kalastetaan noin kuukautta myöhemmin. Neidenin Kolttakönkään käpäläverkkosaaliissa on usean merivuoden lohia, samoin vapasaaliissa alajuoksulla on enemmän isoja lohia kuin Näätämöjoen yläjuoksulla.
Käpäläverkkokalastajan kalastusteho Norjan puolella on 2000-luvulla ollut samaa suuruusluokkaa (47 kg/kalastaja) kuin verkkokalastajan Suomen puolella (56 kg/kalastaja). Käpäläverkkokalastajan pyyntiponnistus, muutama kalastusvuorokausi kesässä, on huomattavasti vähäisempi kuin Suomen puolella kuukauden aikana 2–3 lohiverkolla kalastavalla.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/531221/rks2010_18.pdf?sequence=1

 

Kuva: Ari Savikko

Kuva: Ari Savikko

 

Näätämöjoen lohenkalastuksen luonteet ja kalastussäädökset

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/530698/rks2010_22.pdf?sequence=1

Pohjois-Suomen lohijokien suomalaiset vapakalastajat

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/531232/rks2010_15.pdf?sequence=1

 

Om laksefiskers vandring i Bøkfjorden og Neidenfjorden som vi har gjort på oppdrag for Sør-Varanger kommune, Sydvaranger Gruve AS og Norterminal.

anadrome-laskfisk

Kirjallisuutta Näätämöjoesta

Näätämöjoen kalastuksesta ja elinympäristöstä tehtyjä julkaisuja, opinnäytetöitä, raportteja, lehtikirjoituksia, suunnitelmia ja kirjoja

 

Näätämö ja Ponoi -joesta ja saamelaisten ja komien kulttuurista, kalastuksesta ja maankäytöstä:

http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2014/05/Naatamo_sisus_1205_p.pdf

http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2014/05/Snowchange-Ponoi-and-Neiden-2013-Report.pdf

http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2015/09/Snowchange-Discussion-Paper-9.pdf

http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2016/09/Naatamo-Work-Report-2015.pdf

http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2015/01/koltat_7taulua_p.pdf

Materiaaleja Siperiasta:

http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2014/07/Snowchange-Cooperative-Discussion-Paper-4.pdf

Kalastusfestivaali 2016:

http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2016/09/Snowchange-11.pdf

Perinnetieto Siperiassa:

http://www.snowchange.org/pages/wp-content/uploads/2016/05/life-in-the-cyclic-world-final-250516.pdf

Suomeksi:

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-223-3/