Kymijoki

Kymijoki (myös pelkkä Kymi, ruots. Kymmene älv) on Kymijoen vesistön laskujoki Suomessa. Se sijaitsee Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakuntien alueella. Joki alkaa Kymijoen vesistön pääjärvestä Päijänteestä ja laskee Suomenlahteen viitenä suuhaarana.

 

Kymijoki lähtee Päijänteestä. Kalkkistenkoski on ensimmäinen koski. Kuva: Ari Savikko

 

Kymijoessa on monia vesivoimaloita ja ennen se oli tärkeä puutavaran kuljetusväylä. Sen varrella sijaitsevia kaupunkeja ovat Heinola, Kouvola ja joen suistoalueella sijaitseva Kotka.

Kymijokea on 1800- ja 1900-luvuilla perattu useaan otteeseen. Perattu on mm. Voikkaan koskia, Myllykoskea, Ahvionkoskea, Kultainkoskea ja joen läntisessä haarassa Hirvivuolletta, Hirvikoskea, Strömforsin haaraa, Paaskoskea ja Klåsarön koskea sekä itäisessä haarassa Pernoon koskia. Lisäksi on suoritettu useita pengerrystöitä mm. Pyhäjärven ja Hurukselan rantojen tulvien torjumiseksi.

 

 

Kymijoki kirja ilmestyi vuonna 1988, 472 sivua.

 

Kymijoen vesistö käsittää useita vesireittejä. Näistä reiteistä pohjoisimmat ovat Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin reitit, jotka yhdessä muodostavat vesistön pohjoisosan. Etelämpänä ne yhtyvät ja laskevat vesistön pääjärveen Päijänteeseen. Muista reiteistä voidaan mainita Jämsän ja Sysmän reitit, jotka laskevat suoraan Päijänteeseen – edellinen luoteesta ja jälkimmäinen idästä. Edellä luetellut vesistön osa-alueet muodostavat Päijänteen ja sen yläpuolisen vesistön osan ja niiden yhteinen pinta-ala on 26 460 km2 eli 71 % koko Kymijoenvesistöstä. Päijänteen itäpuolella on Mäntyharjun reitti, jonka vedet virtaavat pohjoisesta etelään. Mäntyharjun reitti ja Päijänne purkavat vetensä Kymijoen vesistön alaosaan, joka käsittää joukon Salpausselän pohjoispuolisia järviä sekä Kymijoen lasku-uoman Suomenlahteen.

Kymijoki Konniveden luusuassa olevasta Vuolenkoskesta Suomenlahteen on pituudeltaan noin 140 km. Putouskorkeus Konnivedestä mereen on 77 m. Jokiosaan laskee vesiä pääasiassa Päijänteen-Konniveden kautta valuma-alueelta, jonka pinta-ala on noin 28 000 km2 sekä Mäntyharjun reitin kautta valuma-alueelta, jonka pinta-ala on noin 5 833 km2. Lasku-uoman oman valuma-alueen pinta-ala on 3 375 km2 (suurin osa-alue Valkealan reitti). Pernoossa Kymijoki jakautuu kahteen päähaaraan, itäiseen (Pernoon) haaraan ja läntiseen (Hirvivuolteen) haaraan. Läntisessä haarassa olevalla Hirvivuolteen säännöstelypadolla säännöstellään virtaamana jakautumista päähaarojen kesken. (Eskola 1999)

Kymijoen vesistöalueen vesistötietoja löytyy tuolta:

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/14/

Kuusankoski. Kuva: Museovirasto

Havslax (Salmo salar L.) Curt Segerstråle (käsikirjoitus 27.1.1951)

Havslax (Salmo salar L.)

 

Kymijoen kalatalouden kehittämisen monitavoitearviointi vaelluskalakantojen elvyttämiseksi

Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämisen tulevaisuuskuvat, vaihtoehdot ja toimintaohjelma vuosille 2015 – 2020” -hankkeessa on tarkasteltu mahdollisuuksia Kymijoen alaosan tilan ja käytön kehittämiseksi pääpainon ollessa vaelluskalakantojen elvyttämisessä. Hanke rajattiin koskemaan Kymijoen alaosaa. Painopiste oli niissä tavoitteissa ja toimenpiteissä, joilla on vaikutusta Kymijoen vaelluskalakantoihin. Merialue, jokisuu ja yläpuolinen vesistö olivat mukana niiltä osin kuin niiden tavoitteet liittyvät tai toimenpiteet vaikuttavat Kymijoen alaosan vaelluskalakantoihin.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/486224/luke-luobio_32_2015.pdf?sequence=5

 

Puurakenteinen kalaporras Kymijoen Stockforsin tehtaan vieressä. Kuva: Museovirasto

 

Kymijoen vesi ja ympäristö ry

Suurin osa tutkimuksistamme julkaistaan joko julkaisusarjassa tai tutkimusraporttisarjassa. Velvoitetarkkailuihin liittyvät tutkimustulokset ovat yleensä julkisia, ja ne löytyvät näistä julkaisuista ja raporteista. Muut tilauksesta tehtyjen tutkimusten tulokset eivät ole julkisia, ellei tilaajan kanssa ole erikseen sovittu tulosten julkaisemisesta. Julkaisuja käytettäessä on viitattava yhdistyksen kyseiseen julkaisusarjaan.

https://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/julkaisut/

 

 

Kalapato Kymijoessa. Kuva: Museovirasto

Aaro Sahari: Viemärin päässä Kotkan kaupunki . Vesiensuojelun kehitys Kymijoen itäisen haaran suulla 1945-1970

Aaro Sahari Viemärin päässä Kotkan kaupunki

 

Vesistön käyttö ja suojelu

Kymijoen vesistöalueella koskiensuojelulaki kieltää luvan myöntämisen uuden voimalaitoksen rakentamiselle seuraavissa paikoissa:

· Kymijoen itäinen päähaara Koivukosken alapuolella

· Kymijoen länsihaara Hirvijärven ja Tammijärven välillä

· Kymijoen Ahvion-, Kultaan- ja Pernoonkosket

· Kivijärven reitti eli vesistöalueet 14.18 ja 14.19

· Kalkkistenkoski Päijänteen ja Ruotsalaisen välillä

· vesistöalue 14.26 eli Päijänteeseen Kuhmoisissa/Jämsässä laskeva Arvajan reitti

· Kuusaankoski, Luijankoski ja Kapeenkoski vesistöalueella 14.31 Äänekosken ja Laukaan

kaupungeissa

· Huopanankoski ja Keihärinkoski Viitasaaren reitillä 14.43 Viitasaaren kaupungissa

· Koliman koskireitti Kärnänkosken ja Kymönkosken välillä vesistöalueella 14.47 Viitasaaren

kaupungissa

· Naarakoski Naarajärven ja Kuhnamon välillä Äänekosken kaupungissa

· Saarijärven reitti Leuhunkosken yläpuolella

· Rautalammin reitti (vesistöalue 14.7) Kuhankosken yläpuolisessa vesistössä

· Puuskankoskessa Pienen Sämpiän ja Tuusjärven välissä Mäntyharjun kunnassa

Kymijoen alaosa

Kymijoen laakso väleillä meri–Inkeroinen ja Myllykoski–Koria on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi. Kymijoen alaosa mereltä Anjalankosken Inkeroiseen saakka kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan useiden merkittävien luontoarvojen perusteella.

Korkeakoski

Kymijoki on ollut Suomen parhaita lohijokia. Päijänteen vesi on puhdasta ja Kymijoen saastuttajat ovat viime vuosina vähentyneet. Lohikalojen palauttamiselle vesistöön on hyvät edellytykset. Koivukosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on 40 m3/s. Koivukosken haarassa on minimivirtaamavelvoite, joka on talvella 20 m3/s ja kesällä 40 m3/s. Koivukoskeen suunniteltiin 1980-luvulla isompaa laitosta ja siinä yhteydessä myös alapuolisten koskien perkausta, mutta hanke kaatui koskiensuojelulakiin. Korkeakosken rakennusvirtaama on 95 m3/s. Laitokselle on suunniteltu tehonnostoa sekä rakennusvirtaaman lisäystä noin 125 m3/s:iin. Tätä suurempi rakennusvirtaama vaatisi alakanavan avartamista. Korkeakosken yläpuolella muodostuu usein hyytöä, joka vaikeuttaa laitoksen toimintaa ja aiheuttaa tulvaongelmia. Kun Kymijoen virtaama on suuri, ohijuoksutus tapahtuu suurimmaksi osaksi Kymijoen itähaarassa Koivukosken haarassa.

 

 

Kotkan Korkeakosken kalatie valmistui tammikuussa 2016

Tammikuussa 2016 palkitaan kalojen ja kalastajien odotus kun Korkeakosken voimalaitoksen kalatie Kotkassa valmistui. Kalatie mahdollistaa lohen, taimenen ja siian nousun voimalaitoksen padon ohi, ja Kymijokeen odotetaan nousevan jopa tuhansia emokaloja kutemaan joen yläjuoksulle.  Kalatiestä tuli siihen nousevien kalojen määrällä mitattuna Suomen suurimpia.

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/kotkan-korkeakosken-kalatie-valmistuu-tammikuussa-2016-kaakkois-suomen-ely-keskus-#.V1fq8f1f0fE

http://yle.fi/uutiset/yksi_suomen_suurimmista_kalateista_avattiin__poikasten_maaran_odotetaan_moninkertaistuvan/8933327?fb_action_ids=1082502965122438&fb_action_types=og.recommends

http://yle.fi/uutiset/kotkan_korkeakosken_kalatie_rakentuu__ahvenkoski_seuraa_perassa/8018781

 

Rännikoski. Kuva: T. H. Järvi/ Museovirasto

 

Kymijoen länsihaaran kalankulun järjestäminen 2018

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-570-7

 

Muita linkkejä:

http://www.lohikeskuskotka.fi/

http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/laatuapajat/?svk=452

http://www.kymifishing.fi/kymijoki

http://www.fishinginfinland.fi/kymijoki

http://yle.fi/uutiset/20_000_kalanpoikasta_koki_elamansa_jarkytyksen_paastyaan_oikeaan_jokeen__katso_videolta_hammentyneet_ilmeet_veden_alla/8893700

 

Vanha postikortti

Vanha postikortti