Keski-Suomen järvitaimen

Vieläkö on villejä järvitaimenia?

Järvitaimenkantojen tilaa on seurattu Keski-Suomessa eri toimijoiden toimesta jo 1980-luvulta lähtien. Tämä seurantaa tiivistävä tutkimushanke käynnistyi vuonna 2006. Kantojen tilasta kertova tieto tulee tarpeeseen, sillä järvitaimen on todettu tuoreimmassa Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa (2010) erittäin uhanalaiseksi napapiirin eteläpuolella.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520222/rktltr2013_9.pdf?sequence=1

 

Kuva: Ari Savikko

 

Vuonna 2012 Keski-Suomen järvitaimenhankkeessa inventoitiin taimenen kutupesiä, arvioitiin taimenen poikasti-heyksiä, merkittiin luonnosta pyydettyjä villejä taimenia, laskettiin Vaajakosken kalatien nousukalojen määriä ja selvitettiin villien taimenten osuutta koski- ja järvisaaliissa.

Taimenen poikastiheys 14 koskessa oli keskimäärin 10 yks./aari (vaihtelu 0–49 yks./aari) ja 77 % edellisvuotis-ta korkeampi. Lähtötilanne oli kuitenkin hyvin alhainen, eikä pitkän ajan keskiarvoa 13 yks./aari saavutettu. Suurin tiheys havaittiin jälleen Rautalammin reitin Simunankoskella, missä poikastiheys kahden huonon vuoden jälkeen lähes nelinkertaistui.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/530480/rktltr2012_4.pdf?sequence=1

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/530758/rktltr2011_2.pdf?sequence=1

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/531245/rks2010_7.pdf?sequence=1

Vuonna 2015 Keski-Suomen järvitaimenhankkeessa inventoitiin taimenen kutupesiä ja arvioitiin taimenen poikastiheyksiä.

Kutupesiä on kartoitettu noin 10 kohteesta 7 vuoden aikana ja vuonna 2015 niiden määrä oli kaksinkertainen (302 kutupesää) verrattuna vuoteen 2009 (154 kutupesää). Suuria, vähintään 300 cm pituisia, pesiä havaittiin lähes ainoastaan Rautalammin reitin reittikoskilla ja Läsänkoskella.

Taimenen poikastiheys 13 koskessa oli keskimäärin 16 yks./aari (vaihtelu 0–65 yks./aari). Tiheydet ovat monin paikoin edelleen alhaisia ja 20 vuoden keskiarvokin 27 kohteella on vain 10 yks./aari. Suurin tiheys havaittiin Rautalammin reitin Simunankoskella, jossa taimentiheys (65 yks./aari) oli 1,8-kertainen verrattuna 20 vuoden keskiarvoon (37 yks./aari).

Heinimaa 2016 – Keski-Suomen Taimenraportti 2015

 

Georg Holm ja Juhani Aho esittelevät taimen- ja haukisaalistaan Huopanalla. Juuri tästä tapahtumasta kertoo Ahon lastu ”Uistin”. Kuva: Kansallisarkisto

 

Konneveden kalatutkimus ry

 

Konneveden kalantutkimus julkaisi kirjan Konnevedestä 2017

 

 

Raportit

http://konnevedenkalatutkimus.fi/pages/jaervitaimentyoeryhmae/raportit.php

Järvitaimentyöryhmä

http://konnevedenkalatutkimus.fi/pages/jaervitaimentyoeryhmae/mikae-on-jaervitaimentyoeryhmae.php

 

Kuva: Ari Savikko

 

“Ecology, fisheries and management of wild brown trout populations in boreal inland waters” (Luontaisten taimenkantojen ekologia, kalastus ja hoito pohjoisilla sisävesillä)

FT Jukka Syrjäsen akvaattisten tieteiden väitöskirja “Ecology, fisheries and management of wild brown trout populations in boreal inland waters” (Luontaisten taimenkantojen ekologia, kalastus ja hoito pohjoisilla sisävesillä). Syrjänen selvitti taimenen alkio- ja jokipoikasvaiheen ekologiaa pohjoisen havumetsävyöhykkeen joissa. Hän tutki myös virtavesikunnostusten vaikutuksia jokiuomiin ja niiden eliöstöön sekä kuvaili villien taimenkantojen tilaa ja hoitotoimien onnistumista Kymijoen vesistössä.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/25737/9789513941505.pdf?sequence=1

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2010/12/tiedote-2010-12-14-12-07-07-527968

 

Järvitaimenen vaelluspoikaspyynti Muuramenjoella ja Läsäkoskella keväällä 2013

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519964/rktltr2014_34.pdf?sequence=1

 

Laukaan Simunankosken taimenkannan hoito

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519897/rktltr2014_5.pdf?sequence=1

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/530481/rktltr2012_26.pdf?sequence=1

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/530759/rktltr2011_18.pdf?sequence=1

Istutettujen ja villien taimenten sekä istukasjärvilohien tuotto, kalastus ja vaellukset Päijänteessä ja sen sivuvesissä vuosina 1990-2007

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/530747/rktu2010_4.pdf?sequence=1

 

Taimenen mäti-istutus Järvi-Suomen koskissa – kasvaako poikastiheys?

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520112/rkts2013_11.pdf?sequence=1

Taimenen kutupesälaskenta – menetelmät ja esimerkkituloksia

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520111/rkts2013_9.pdf?sequence=1

 

Kuva: Ari Savikko

 

Tulokset merkittyjen järvitaimenenpoikasten istutuksista Suomessa vuosina 1970-1979

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535203/tulokset_merkittyjen_jarvitaimenpoikasten_istutuksista_suomessa_vuosina_1970_1979_nro_15.pdf?sequence=1

 

Kuva: Ari Savikko

 

Taimenen (Salmo trutta) kutusoraikot Keski-Suomen kunnostetuissa metsäjoissa (2016)

kutusoraikot keski-suomessa

Päijänteen ja sen latvavesien taimenkantojen geneettiset resurssit (2018)

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/541503/luke-luobio_6_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Linkkejä:

http://www.sll.fi/keski-suomi/luonto/lajit/taimen

http://konnevedenkalatutkimus.fi/media/kokoukset_seminaarit/Jukka_Syrjanen_Jarvitaimenen_tila.pdf

http://www.fishinginfinland.fi/keski_suomen_kosket

http://www.vetouistelu.com/Bbs/Keskustelut1/UploadFiles/220140/ISTUTUS-_JA_VILJELYTARVETYoRYHMaN_MUISTIO.pdf