KEMIJOEN LOHI PUHUTTAA

 

Isohaaran voimalaitos Kuva: 1949. Kyytinen Pekka/ Museovirasto

 

Lohen nousu Kemijokeen loppu vuonna 1949 kun Isohaaran voimalaitos valmistui. Lohen tarina jatkuu muistoissa ja muisteloissa vielä pitkään. Tästä on osoituksena vuonna 2015 ilmestyneet kaksi väitöskirjaa aiheesta. Lisäksi on ilmestynyt myös Kemijoen historiaa käsittelevä muistelma teos.

 

Kemijokea Rovaniemen kaupungin kohdalla. Kuva: Ari Savikko

Kemijokea Rovaniemen kaupungin kohdalla. Kuva: Ari Savikko

 

Kemijoen patoaminen on jokivarren ihmisille ollut aihe josta mieluummin vaietaan. Toisaalta voimalaitos rakentaminen antoi kipeästi kaivattua työtä, mutta harva osasi aavistaa kuinka totaalisesti se muuttaisi jokivarren elämää. Joen muutos on ollut paikallisille asukkaille kulttuurinen trauma, ja muutoksen kokeneet ovat sen kanssa jatkuvassa neuvottelusuhteessa. Näistä tunnoista on väitöskirjan tehnyt Outi Autti.

 

Isohaaran voimalaitos 1954. Kuva: Museovirasto

 

Hänen väitöskirjansa nimi on “Valtavirta muutoksessa – vesivoima ja paikalliset asukkaat Kemijoella”.  (http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos13/autti.html) Siinä on pääosassa ihmiset jotka ovat kokeneet tuon yhden aikamme suurimmista  ihmisen tekemän luonnonmullistuksen.  Kuvaavaa on kun kosken rannalla koko ikänsä asuneelta ihmiseltä kysyttiin että miltä tuntuu kun koske ei enää ole.  Hän vastasi että hiljaiselta.

 

kuva: Suomen Kalakirjaston kuva-arkisto

 

Toinen väitöskirja Kemijoesta on Kari Alaniskan ” Kalojen kuninkaan tie sukupuuttoon. Kemijoen voimalaitosrakentaminen ja vaelluskalakysymys 1943–1964”.  (http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos13/alaniska.html) Tämä peräti 410 Sivunen teos on loistava historiikki Kemijoen rakentamisesta. Jokaisen Kemijoen historiasta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti lukea tämä. Alaniska on päässyt tutkimaan niin Pohjolan Voiman, kuin Kemijoki yhtiön arkistot ja on löytänyt sieltä mielenkiintoisia yksityiskohtia tapahtumien kulusta. Teos on kirjoitettu hyvin luettavaan kieliasuun ja on kaiken kaikkien hyvin antoisa lukukokemus.

 

kemijoki

 

Teos on oiva jatko-osa Kustaa Vilkunan klassikko teokselle.  ”Lohi”. Alaniska on tullut tutkimuksessaan siihen tulokseen että Ympäristökysymyksiä ei edes sivuttu, vaan niitä pidettiin jopa esteenä edistyksen rantautumiselle pohjolan perukoille. Toisaalta tuon ajan asenneilmapiiriä ajateltaessa prosessissa ei ollut mitään yllättävää. Luonto kokonaisuudessaan nähtiin raaka-ainevarantona, jota saattoi lähes kuka tahansa seurauksista huolimatta hyödyntää.
Näin siis Lohi uhrattiin ahneuden markkinoille, vaikka jo sen ajan tietämyksen mukaan olisi lohen elämä ja voimatalous halutessaan voitu yhdistää.

 

Kustaa Vilkuna: Lohi. Kemijoen ja sen lähialueen lohenkalastuksen historia (1974)

Kustaa Vilkuna syntyi 26. lokakuuta 1902 Nivalassa. Vilkuna valmistui Helsingin yliopistosta 1927 pääaineenaan suomenkieli. Kansatieteen tohtoriksi hän väitteli vuonna 1936. Vilkuna oli tuottelias kirjoittaja, varsinainen kansatieteen moniottelija. Hänen kiinnostuksen kohteena oli myös kalastus ja siihen liittyvä kansanperinne. Vilkunan suurtyö, Lohi. Kemijoen ja sen lähialueiden lohenkalastuksen historia, ilmestyi vuonna 1974.

 

kemijoki2

 

Vilkuna tutustui lohenkalastukseen jo oppikoululaisena osallistuessaan kahden muun pojan kanssa opettaja Veli Räsäsen Petsamon retkikuntaan 1921. Ensimmäinen aihetta käsittelevä tutkimus Huomioita koltanlappalaisten merikalastuksesta ilmestyi Suomen museossa 1930, ja 1954 hän julkaisi sekä Suomessa että Ruotsissa yhden merkittävimmistä artikkeleistaan: “Lohenkalastus kokonaisuutena”

Lopulta 1974 valmistui teos Lohi. Kemijoen ja sen lähialueen lohenkalastuksen historia. Nimensä mukaisesti teos on laaja kuvaus ikiaikaisesta lohikulttuurista. Teoksessa otetaan kantaa moniin keskeisiin lohikysymyksiin. Lohen omistusoikeuden siirtämistä valtiolle kuvataan väkivaltaiseksi asianajotempuksi. Kemijoen rakentaminen saa osansa arvostelusta.

Oli uutta että kansantieteilijä otti voimakkaasti kantaa historian kulkuun. Mielenkiintoista on myös se, että Vilkuna kuului Urho Kekkosen lähipiiriin. Kekkonen oli keskeisiä henkilöitä Kemijoen rakentamiseen tähtäävien päätösten takana. Kekkonen pohti erikoisesti Pohjois-Suomen voimatalouden ja raskaan teollisuuden rakentamista Kemissä ja Oulussa, Kemi- ja Oulujokien vesistöalueilla. Kemijoen nopea valjastus oli päätavoite. Kekkosen ansiosta valtion lisäbudjettiin varattiin ns. Pohjois-Suomen miljardi, ja valtiojohtoinen Kemijoki Oy perustettiin joulukuussa 1954. Kekkonen toimi myös Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana.

Vilkunan kanta vesivoimarakentamiseen tulee hyvin esiin seuraavassa lauseessa: “Vieläkin on teollisuudesta ja vesivoimasta hurmaantuneita johtohenkilöitä, jotka ihmettelevät entisten lohitalonpoikien korvausvaatimuksia muistamatta, että tältä väestönosalta on viety tuottava kalastuselinkeino, pilattu parhaat rantapellot ja johdettu voima kuparilankoja pitkin etelään, täyttämään tällä hetkellä vähäistä osaa valtakunnan sähkövoimatarpeesta.”

Kirjan toiseksi viimeinen luku, Tuhoamistoimet, on sekin kuvaava. Siinä Vilkuna käy perusteelliseen tyyliinsä läpi Kemijoen rakentamiseen johtavat tapahtumat. Suurta ihmetystä aiheuttaa se, että Kemijoen ensimmäinen voimalaitos rakennettiin Isohaaraan, vaikka siinä ei ollut luonnonkoskea. Myös lupaprosessi käydään läpi perusteellisesti.

Vaikka kirja on paikoitellen raskasta luettavaa, on se erinomainen katsaus lähihistoriamme suurimmasta ympäristömuutoksesta, joka jääkauden jälkeen vesiluonnossa on tapahtunut. Samalla se on perusteellinen selonteko Kemijoen kalastuksesta ja kalastajista. Myös pyydyksiä kuvaava osuus on ainutlaatuista materiaalia. Kuvitustyö on ensiluokkaista, 202 piirrosta ja karttaa havainnollistavat tekstiä erinomaisesti. Valokuvia kirjassa on 205, ne ovat tänä päivänä merkittäviä historiallisia dokumentteja.

Kirjana Lohi avasi mahdollisuuden kalastuksen kantaaottavalle tutkimukselle suomalaisessa kansatieteessä.

 

 

 

Lohipatsas Pelkosenniemellä. Kuva: Ari Savikko

Lohipatsas Pelkosenniemellä. Kuva: Ari Savikko

 

Rovaniemeläisen Olli Säynäjäkankaa toimittamana ilmestyi historiikki teos ”Pyörteistä voimaa”. Kirjassa on yhteensä 18 kirjoittajaa. Kirjaa pidetään jatkona vuonna 1976 Raimo Seppälän ”Entinen Kemijoki” kirjaan.

 

 

 

Hän sanoi kirjan ilmestymisen jälkeen, että Kemijoen rakentamisen historia jää vielä kirjoittamatta. Tämä paikkaa tuota aukkoa mainiosti. Teos perustuu pitkälti sellaisten ihmisten haastatteluihin jotka olivat mukana voimalaitosrakentamisessa. Vanhin haastateltu oli 97-vuotias, joten yhtään liian aikaisin tätä teosta ei tehty.

 

kemijoki3

 

Lohen tarina on siis Kemijolla päättynyt, mutta tarinat lohesta ei.

Lohipato Kemijoessa

Lohipato Kemijoessa

Tutkimuksia

Kemijärven säännöstelysuunnitelma 1958

Teksti

kemijarven-saannostelysuunnitelma-teksti-1958

taulukot

kemijarven-saannostelysuunnitelma-1958-taulukot

 

Kemijärven vedenpinnankorkeutta voi seurata digitaalisella mittauspisteellä. Kuva: Ari Savikko

 

 

 

Nuotta nostettuna veden ääreen pystytetylle ahdinpuulle eli ululle Kemijärven Räisälässä. Kuva: Hämäläinen/Museovirasto

Viljo Jääskeläinen: Huomioita Kemijoen kalastosta. Suomen Kalatalous Nide 2 1913

Suomen Kalatalous 2 Huomioita Kemijoen kalastosta

Kaihuan kalanviljelylaitoksen toimintakertomus 1959

Kaihuan kalanviljelylaitoksen toimintakertomus

Kemijoen merellisten vaelluskalakantojen hoitosuunnitelma 1964

kemijoen-merellisten-vaelluskalakantojen-hoitosuunnitelma-1964

Tuloksia v. 1966 järvitaimenistutuksista Kemijokeen

Järvitaimen istutuksista Kemijokeen 1966

Kemijoen järvitaimenmerkinnät vuosina 1966 ja 1967

Kemijoen järvitaimenen merkintätuloksia 1966 ja 1967

Väliaikatietoja v. 1966 järvitaimenmerkinnöistä Kemijoella kolmelta pyyntikaudelta

Väliaikatietoja 1966 järvitaimenmerkinnöistä Kemijoella

Kemijoen voimalaitosaltaitten kalastosta ja sen hoidosta koekalastusten ja merkintöjen valossa 1973

Kemijoen voimalaitosaltaiden kalastosta 1973

Katselmuskirja voimalaitosten lupapäätösten kalakannan säilyttämiseen käytettävää maksua koskevien lupaehtojen muuttamista 1973

kemijoki-katselmuskirja

Eriävä mielipide Kemihaaran kalatalousselvityksestä 1973

Eriävä mielipide Kemihaaran kalatalousselvityksestä

Lausunto Kemijoen vaelluskalojen istutustarpeen perusteista 1974

lausunto-kemijoen-vaelluskalojen-istutustarpeen-perusteista-1974

 

Näkökohtia koskien Kemijoen lohikompensaatiota 1977

nakokohtia-kemijoen-lohikompensaatiosta

Utåtande rörande smoltproduktionen i Kemi älv 1977

utlatande-rorande-smoltproduktionen-i-kemi-alv-1977

Lausuntoja Kemijoen kalanhoitovelvotteista 1977 ja 1978

Lausuntoja Kemijoen kalanhoitovelvotteesta 1977 ja 1978

Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös, joka koskee kalakannan säilyttämistä tarkoittavien velvotteiden määräämistä

pohjois-suomen-vesioikeuden-paatos-28-12-1979

 

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset 2010-2014

https://www.kemijoki.fi/media/liitteet/kalataloustarkkailu/kemijoen-jokialueen-kalatalousvelvoitteen-tarkkailutulokset-2010-2014.pdf

 

 

Vanttauskosken voimalaitos. Kuva: Ari Savikko

 

 

Kemijoen merialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuoteen 2011 saakka

https://www.kemijoki.fi/media/liitteet/kalataloustarkkailu/kemijoen-merialueen-kalataloustarkkailu-vuoteen-2011-saakka.pdf

 

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva – Isohaara vuonna 2010

https://www.kemijoki.fi/media/liitteet/kalataloustarkkailu/selvitys-kalastuksesta-kemijoessa-valilla-seitakorva-isohaara-vuonna-2010.pdf

 

Lohia lipotaan Isohaarasta. Kuva: Kyytinen Pekka 1948/ Museovirasto

 

Kemin edustan merialueen ja Kemijokisuun kalataloustarkkailu vuonna 2012

https://www.kemijoki.fi/media/liitteet/kalataloustarkkailu/kemin-edustan-kalataloustarkkailu-2012.pdf

 

Pohjoisen jokipyynnin tallentamisen, täydentämisen ja hyödyntämisen projekti. Päätarkastelukohteena Kemijoen voimataloudellinen rakentaminen. Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry.

Kemijoen voimataloudellinen rakentaminen. Kalastusmuseo yhdistys

 

Nykyistä Kemijokea. Kuva: Ari Savikko

 

Lapin ELY-keskus vaatii kalateiden rakentamista Kemijokeen

Lapin ely-keskuksen tiedote 17.3.2017

ELY-keskus on päättänyt jättää hakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden muuttamiseksi. Kalatalousviranomaisena ELY-keskus vaatii, että Kemijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteet muutetaan vastaamaan nykytietämyksen mukaista voimalaitosten rakentamisen seurauksena syntynyttä kalaston hoidon tarvetta.
Tavoitteena on kalateiden avulla palauttaa lohen ja meritaimenen luontainen lisääntyminen Ounasjoen, Ylä-Kemijoen ja Raudanjoen vesistön laajoille lisääntymis- ja poikastuotantoalueille. Ounasjoki on Itämeren alueen merkittävin käyttämätön vaelluskalojen poikastuotantoalue, joka pystyy tuottamaan arviolta saman verran lohikalojen vaelluspoikasia kuin Muonionjoki.
Kalateiden rakentamisessa on tarkoitus edetä vaiheittain siten, että ensin rakennetaan kalojen kulkureitti Ala-Kemijoen viiteen voimalaitokseen ja näiden toiminnan käynnistyttyä tehdään kalatiet Keski-Kemijoen voimalaitoksiin. Tällöin lohikaloille avautuu pääsy myös Itä-Lapin rakentamattomiin jokihaaroihin.
Kalateiden rakentamisen lisäksi voimalaitosyhtiöitä vaaditaan luovuttamaan riittävä houkutusvesimäärä, jotta lohet ja taimenet löytävät kalateiden suuaukot. Lisäksi rakentamisen jälkeiselle ajalle vaaditaan kunnollinen kehittämispanos, jotta nousutie kutualueille ja poikasten alasvaellusreitti merelle saadaan toimimaan tehokkaasti.
Alkuvaiheessa Ounasjokeen leimautuneiden lohi- ja meritaimenkantojen luominen on tärkein toimenpide. Siksi kalanhoitovelvoitteen lupaehtoihin kuuluu merestä pyydystettyjen emokalojen siirrot Ounasjoen kutualueille.  Lisäksi esitetään kahden miljoonan lohen ja 200 000 meritaimen yksivuotiaan poikasen vuosittaisia istutuksia koskialueille. Meritaimenen emosiirrot ja kotiutusistutukset suunnataan pääosin Ala-Kemijoen ja Ounasjoen sivujokiin.
Nykyinen Kemijoen kalanhoitovelvoite on ollut voimassa 35 vuotta. Patoaltaiden karut ympäristöolosuhteet eivät ole soveltuneet istutuslajeiksi alunperin määrättyjen kaksivuotiaiden taimenten ja kesän vanhojen siikojen elinympäristöksi ja siksi nämä lajit aiotaan korvata muilla kaloilla. ELY-keskuksen uudessa velvoitehakemuksessa istutuksiin esitetään käytettäväksi kuhaa sekä pyyntikokoiseksi kasvatettuja taimenia ja kirjolohia.
Merialueen kalanhoitovelvoite on tarkoitettu ammattikalastukselle aiheutuneiden vahinkojen kompensointiin. Uudessa velvoite-esityksessä Kemijokisuuhun tehtävien lohi-istutusten määrää esitetään nostettavaksi nykyisestä 615 000:sta 700 000 poikaseen ja meritaimenen vastaavasti 90 000:sta 100 000 poikaseen. Osa lohi-istutuksista esitetään tehtäväksi Taivalkosken patoaltaaseen kalojen leimautumisen tehostamiseksi. Merialueen vaellussiian istutusvelvoite säilyy edelleen 3,1 miljoonassa poikasessa. Nahkiaisen ylisiirtovelvoite ollaan pysyttämässä 100 000 yksilössä, mutta nahkiaiskannan tarkkailuun ja tutkimukseen esitetään lisäpanostusta.
Kalataloushaitan suuruutta arvioitaessa merkittävin Kemijoen ja sen vaikutusalueen kalataloutta koskeva muutos on ollut kalakantojen tuottoa ja niiden hoitoa sekä luonnon monimuotoisuutta koskevan tiedon lisääntyminen.  Lisäksi Kemijoen uiton päättyminen ja vesistöalueella tehdyt kalataloudelliset kunnostukset ja suojelutoimet, istutuspoikasten eloonjäännin huomattava heikkeneminen merialueella muuttavat arvioita.
Kansalliset ja kansainväliset sopimukset ja säädökset, kuten EU:n vesipuitedirektiivi ja meristrategiadirektiivi velvoittavat Suomea huolehtimaan uhanalaisten vaelluskalalajien säilymisestä ja luontaisen lisääntymiskierron edistämisestä. Uusi kalastuslaki sekä kansallinen kalatiestrategia ja lohi- ja meritaimenstrategia ohjaavat tavoitteiden toimeenpanoa. Vaelluskalojen palauttaminen on yhtenä toimenpiteenä nykyisen hallituksen kärkihankelistalla.

http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/22142746/Yhteenveto+Kemijoen+voimalaitosrakentamisen+aiheuttamasta+lohen+vaelluspoikantuotannon+menetyksest%C3%A4%20sek%C3%A4%20vahinkoarvio.pdf/68d6067c-754e-4607-a42b-8da158bf666e

 

Esitys kalatalousvelvotteeksi

http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/22142746/esitys+kalatalousvelvoitteiksi.pdf/413ca225-fc1d-485b-8c15-7fb9578ccb83

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kemijoen-kalanhoitovelvoitteen-muutos

 

 

Video: Kun  lohi loppuuu joesta http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/16/kun-lohi-loppui-joesta

Video: Kemijoen lohet saivat piispatkin tukkanuottasille    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/31/kemijoen-lohet-saivat-piispatkin-tukkanuottasille

Video: Ounasjoki virtaa vielä vapaana  http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/03/04/ounasjoki-virtaa-viela-vapaana

Video: Tekoaltaat mullistivat sompiolaisten elämän http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/14/tekoaltaat-mullistivat-sompiolaisten-elaman

 

Kemijoen lohisaalista. Kuva: Suomen Kalakirjaston kuva-arkisto

 

Kirjoja Kemijoesta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjallisuusluettelo tekojärvet

Heinimaa, S., Mutenia, A., Salonen, E., Kotajärvi, M. 2000. Taimenistutusten kehittäminen Lokan ja Porttipahdan tekojärvissä. Kala- ja riistaraportteja nro 174. 30 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Heinonen, P., Airaksinen, E. 1974. Lokan ja Porttipahdan tilan kehittymisestä vuosina 1971-1974. Vesihalliyus. Tiedotus 77. 26 s. Vesihallitus. Helsinki.

Hilli, T., Rantala, L. 2005. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuollisten jokien vedenlaadun tarkkailu vuonna 2004. 36 s. PSV- Maa ja Vesi oy.

Hirn, E., Pulli, M. 1966. Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös Valtion vesivoimatoimikunnan hakemukseen luvan saamiseksi Lokan tekojärven rakentamiseen ja säännöstelemiseen Sodankylän kunnassa. DN: o I/424/c-64, n:o 144/66/I. 48 s. Oulu.

Huttula, E. 2006. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalojen elohopeapitoisuuden tarkkailu vuonna 2005. Moniste. 5 s. Kemijoki oy.

Jokikokko, E., Riikonen, R., Lampela, J. 1990. Porttipahdan isorysä- ja troolikokeilun tulokset vuodelta 1989. Suomen Kalastuslehti. 2 s., s. 62-63. Helsinki.

Kinnunen, K. 1985. Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden sekä niiden alapuolisten jokien tilan kehittyminen vuoteen 1984 saakka. Avustavan virkamiehen lausunto. 73 s.

Kontio, M. 1993. Lokan ja Porttipahdan altaiden tutkimus, esitutkimus suunnitellun Vuotoksen altaa geokemiallista selvitystä varten. Pohjois-Suomen aluetoimisto. 39 s. Geologian tutkimuskeskus.

Korhonen, P., Mutenia, A. 1999. Vastakuoriutuneiden hauen poikasten istutustutkimus Lokan tekojärvellä vuonna 1998. Kala- ja riistaraportteja nro 148. 12 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Kotajärvi, M. 1999. Työraportti  Lokan ja Porttipahdan tekojärvien poikastroolauksista 1999 ja poikastroolaus tulokset. Inarin kalantutkimus ja vesiviljely. Moniste. 18 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Inari.

Kännö, S. 1979. Avustavan virkamiehen lausunto Vuotson kanavan rakentamisen vaikutuksesta Lokan tekojärven alapuolisen Luirojoen kalatalouteen. 10 s.

Kännö, S. 1981. Kalastus ja kalasto Kitisessä Porttipahdan ja Pelkosenniemen kunnanrajan välisellä alueella vuosina 1979-1980. Moniste. 45 s. Lapin vesipiirin vesitoimisto. Rovaniemi.

Kännö, S. 1985. Lokan tekojärven lopputarkastus. Avustavan virkamiehen lausunto. 43 s. Rovaniemi.

Kännö, S. 1985. Porttipahdan tekojärven ja Vuotson kanavan lopputarkastus. Avustavan virkamiehen lausunto. 34 s. Rovaniemi.

Kännö, S., Mutenia, A. 1981. Lokan tekojärven yläpuolisten jokivesistöjen kalakannan muutoksista. Kalantutkimusosasto, Tiedonantoja 17. 12 s., s. 51-63. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Laitakari, H. 1974. Vuotoksen/ Kemihaaran altaan suunnittelu. 8 s. + liittett  Vesihallitus.

Lepistö, L., Pietiläinen, O-P. 1996. Kasviplanktonin määrän ja koostumuksen muutokset Lokassa, Porttipahdassa ja Kemijärvessä. Suomen ympäristö nro 13. 78 s. Suomen ympäristökeskus. Helsinki.

Lindqvist, O. V., Jolkkonen, E. 1993. Kalatuotanto ja kalastus Vuotoksen tekojärvessä. Soveltuvan eläintieteen laitos. Moniste. Kuopio yliopisto. Kuopio.

Linkola, M. 1965. Sompiojärvi in memoriam. Suomen Luonto. 5 s., s. 79-83. Helsinki.

Mutenia, A. 1985. Fish stocks and fishing in the Lokka and Porttipahta reservoirs, Northern Finland. Habitat modification and freshwater fisheries. Food and Agriculture Organisation.. 7 s.

Mutenia, A. 1979. Kalaston ja kalastuksen kehitys Porttipahdan tekoaltaassa sekä kalastuksen ja kalakantojen hoidon kehittämien. Kalantutkimusosasto. Moniste. 22 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Mutenia, A. 1983. Kalastus ja kalansaaliit Lokan ja Porttipahdan tekoaltailla vuonna 1982. Kalantutkimusosasto. Moniste. 16 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Inari.

Mutenia, A. 1982. Kalastus Lokan ja Porttipahdan tekoaltailla vuonna 1981. Kalantutkimusosasto. Moniste. 19 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Inari.

Mutenia, A. 1979. Lokan tekoaltaan säännöstely ja Sompiojärven suojelu. Moniste. 5 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Mutenia, A. 1979. Lokan tekoaltaan säännöstely ja Sompiojärven suojelu. Moniste. 3 s. Helsinki.

Mutenia, A. 1986. Lokan tekojärven säyne ja sen siirtoistutukset. Suomen Kalastuslehti. 4 s., s. 111-114. Helsinki.

Mutenia, A. 1995. Lokka ja Porttipahta. In Fish and Game by Region. Officinal Statistics of Finland. 4 s., s. 50-53. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Mutenia, A. 1995. Lokka ja Porttipahta. Kala ja riista kartalla. Alueellista tietoa suomalaisesta kalataloudesta ja metsästyksestä. STV ympäristö 12. 4 s., s. 50-53. STV. Helsinki.

Mutenia, A. 1978. Paunettipyyntikokeilu Lokan tekoaltaalla. Suomen Kalastuslehti. 4 s., s. 200-203. Helsinki.

Mutenia, A. 1982. Peledsiika Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden kalakantojen hoidossa. Suomen Kalastuslehti. 4 s., s. 140-143. Helsinki.

Mutenia, A. 1976. Peledsiikakokeilu Lokan tekojärvessä. Suomen Kalastuslehti. 3 s., s. 98-100. Helsinki.

Mutenia, A. 1978. Porttipahdan tekoaltaaseen laskevien jokien kalastusjärjestelyselvitys. Moniste. 8 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Mutenia, A. 1978. Säyneen biologiasta Lokan tekojärvessä. Luonnon tutkija . 3 s., s. 135-137. Forssa.

Mutenia, A. 1981. Tekoallas e ole järvi. Suomen Luonto. 3 s., s. 262-264. Helsinki.

Mutenia, A. 1986. Tekoaltaan kalaston manipolointi istutusten ja kalastuksen avulla. Vesihallituksen monistesarja 438. 14 s., s. 131-144. Vesihallitus. Helsinki.

Mutenia, A. 1982. Tekoaltaiden kalataloudellinen hyödyntäminen. Teoksesta: Jutila, E. & Hilden, M. (toim.) Vesistöjen rakentaminen ja kalatalous. 10 s., s. 157-167. VKA ry. Helsinki.

Mutenia, A., Jantunen, P. 1987. Lokka ja Porttipahta – Lapin tärkeimmät kalavedet.. Suomen Kalastuslehti. s. 347-350. Helsinki.

Mutenia, A., Jantunen, P., Salminen, A. 1995. Avoperärysän soveltuvuus siian kalastukseen Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä. Kalantutkimuksia no 99. 12 s., s. 1-12. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Mutenia, A., Jomppainen, H. 1986. Paunettikoekalastus ja sen tulokset Lokan tekojärvellä vuonna 1986. Kalantutkimusosasto. Moniste. 7 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Ivalo.

Mutenia, A., Korhonen, P. 1998. Lokan ja Porttipahdan haukikantojen hoito. Kalantutkimuksia no 149. 32 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Mutenia, A., Kotajärvi, M. 2002. Lokan tekojärvi – Talviverkkokalastajan kalavesi.. Suomen Kalastuslehti. s. 18-20. Helsinki.

Mutenia, A., Kotajärvi, M., Kyrö, P. 2002. Työraportti peledsiian ja vaellussiian poikastroolauksista Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä vuonna 2002. Inarin kalantutkimus ja vesiviljely.  Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Inari.

Mutenia, A., Niva, T.,  2004. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ammattikalastuksen toimintaedellytysten kehittäminen. KOR vuosiraportti 2004. 21 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Inari.

Mutenia, A., Niva, T., Keränen, P. 2007. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ammattikalastuksen toimintaedellytysten kehittäminen. Kala- ja riistaraportteja nro 406. 35 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Mutenia, A., Niva, T., Keränen, P. 2005. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ammattikalastuksen toimintaedellytysten kehittäminen. KOR vuosiraportti 2005. 29 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Inari.

Mutenia, A., Niva, T., Kotajärvi, M., Laaksonen, T. 2003. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ammattikalastuksen toimintaedellytysten kehittäminen. Toimintakertomus vuodelta 2003. Inarin kalantutkimus ja vesiviljely.  Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Inari.

Mutenia, A., Oksman, H. 1983. Lokan ja Porttipahdan kalavarat ja niiden käytön suunnittelu. Moniste. 34 s. Sodankylan kunta. Sodankylä.

Mutenia, A., Oksman, H. 1985. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalavarojen hyödyntäminen. Monistettuja julkaisuja 34. 13 s., s. 59-72. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Mutenia, A., Salonen, E. 1990. Lokan ja Porttipahdan peled- ja vaellussiikakantojen tila vuosina 1982-1989. 67 s.

Mutenia, A., Salonen, E. 1998. Miksi peledsiikasaaliit vaihtelevat tekojärvissä? . Suomen Kalastuslehti. s. 14-17. Helsinki.

Mutenia, A., Salonen, E., Kotajärvi, M. 2000. Peledsiikakantojen romahdus Lokan ja Porttipahdan tekojärvissä. Kala- ja riistaraportteja nro 187. 26 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Mutenia, A., Salonen, E., Kotajärvi, M. 2000. Vaellussiika menestyy Lapin suurissa tekojärvissä – peledsiika romahtanut.. Suomen Kalastuslehti. s. 4-7. Helsinki.

Mutenia, A., Salonen, E., Sutela, T. 2004. Miksi Lapin tekojärvien siikakannat vaihtelevat?. Suomen Kalastuslehti. s. 18-21. Helsinki.

Mutenia, A., Seppänen, M. 2008. Lapin suurten tekojärvien kalastus ja kalavesien hoito.. Suomen Kalastuslehti. s. 38-39. Helsinki.

Nenonen, M-L. 1975. Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden pohjaeläintutkimukset vv. 171 ja 1974. Moniste. 8 s.

Nenonen, O., Nenonen, M. 1972. Havaintoja Lokan ja Porttipahdan tekoaltaista. Vesihalliyus. Tiedotus 21. 16 s. + liitteet  Vesihallitus. Helsinki.

Niemitalo, V. 1987. Peledsiian (Coregonus peled (Gmelin)) ja vaellussiian (Coregonus lavaretus L.) ravinnosta Lokan tekojärvessä vuosina 1983, 1984, 1986 ja 1987. Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitos. 24 s., Moniste. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Taivalkoski.

Niemitalo, V., Mutenia, A. 1988. Lokan ja Porttipahdan peledsiian ja vaellussiian ravinnosta. Suomen Kalastuslehti. 5 s., s. 292-296. Helsinki.

Nuorteva, P., Dahlström, H. 1969. Lokan allas- muistomerkki ajasta, jolloin ei vielä ollut Luonnonhoitovirastoa. Suomen Luonto. 10 s., s. 74-84. Helsinki.

Oinas, M. 1987. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalastussäännökset. Rikosoikeuden kirjallinen työ. 55 s.+ liitteet  Lapin korkeakoulu. Rovaniemi.

Paulaharju, S. 1939. Sompio. Luiron korpien vanhaa elämää. 300 s. Porvoo.

Peippo, Lauri 1972. Tekojärvien ja patoaltaiden hoito. . Suomen Kalastuslehti. s. 125-127. Helsinki.

Porvari, P., Verta, M. 1998. Elohopea ja metyylielohopea tekoaltaissa ja Kemijoen vesistössä. Suomen ympäristö nro 175. 59 s. Suomen ympäristökeskus. Helsinki.

Puro, A. 1989. Äyriäisplanktonin koostumuksesta ja tuotannosta Lokan tekojärvessä vuonna 1988. Pro-gradu- tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Biologian laitos. 58 s. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä.

Rauhala, T. 1992. Selvitys Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden peled- ja vaellussiian poikaspyynneistä vuosina 1990 ja 1991. VKOL erikoistumistyö. 50 s. VKOL. Kirjala.

Rauhala, T. 1993. Työraportti Lokan ja Porttipahdan tekojärvien poikaspyynneistä 1993 ja niiden tulokset. Inarin tutkimusasema. Moniste. 17 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Inari.

Rauhala, T. 1995. Työraportti Lokan ja Porttipahdan tekojärvien poikaspyynneistä 1995 ja niiden tulokset. Inarin tutkimusasema. Moniste. 14 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Inari.

Rauhala, T. 1995. Täydennetyt tulokset Lokan ja Porttipahdan tekojärvien poikastroolauksista 1992. Inarin tutkimusasema. Moniste. 10 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Inari.

Ruuhijärvi, R. 1959. Hukkuva Sompio. Suomen Luonto nro 3. 11 s., s. 67-77. Helsinki.

Ruuhijärvi, R. 1959. Hukkuvaa Sompion Lappia. Suomen Luonto. 10 s., s. 67-77. Helsinki.

Ruuhijärvi, R. 1971. Lapin altaiden vaikutukset. Rakennustekniikka 3. 2 s., s. 211-212.

Ruuhijärvi, R. 1970. Mitä Lokan altaassa tapahtuu?. Suomen Luonto nro 4. 2 s., s. 119-120. Helsinki.

Ruuhijärvi, R. 1970. Turpeen noususta Lokan altaasta. Suo. Nro 6. 4 s., s. 96-99.

Ruuhijärvi, R., Alapassi, M., Heikkinen, P. 1976. Lokan tekoaltaan turvelauttatutkimus. 49 s. Helsinki.

Salmela, R. 1977. Porttipahdan alapuolisen Kitisen ruokakuntakohtaiset pyydys- ja saalismääärät v. 1962 ja 1974. Moniste. 7 s. Pohjois-Suomen vesitutkimustoimisto. Oulu.

Salminen, A., Mutenia, A. 1995. Ammatti- ja luontaiselinkeinokalastuksen kannattavuus Lokan tekojärvellä vuosina 1989-1991. Kalantutkimuksia no 99. 16 s., s. 19-34. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Salminen, A., Mutenia, A. 1992. Luontaiselinkeinon harjoittajan kalastuksen kannattavuus Lokan tekoaltaalla vuosina 1989-1991. 18 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Salo, O. 1991. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien vedenlaadun tarkkailun tulokset 1988-1989. 28 s.+ Liitteet  Lapin vesitutkimus oy. Rovaniemi.

Salojärvi, K. 1972. Kalojen kasvusta Sompiojärvessä ja Seitajärvessä ennen Lokan tekojärven patoamista. Pro-gradu- tutkielma.. 70 s.

Salonen, E., Mutenia, A. 1993. Lokan ja Porttipahdan peled- ja vaellussiikakantojen tila vuoteen 1993 tultaessa. Kalantutkimusosasto, Inarin tutkimusasema. 21 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Inari.

Salonen, E., Mutenia, A. 1993. Luontaisen lisääntymisen vaikutukset Lokan ja Porttipahdan siikakantoihin ja kalastukseen. Kalantutkimuksia no 127. 22 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Salonen, E., Mutenia, A. 1992. Stockings and changes in peled (Coregonus peled (Gmelin)) stocks and fishery management in the Lokka and Porttipahta reservoirs, norther Finland. Pol. Arch. Hydrobiol. 39. 10 s., s. 837-846.

Salonen, E., Mutenia, A., Kotajärvi, M. 1997. Lokan ja Porttipahdan peledsiika. Tekojärvien siikantojen vaihtelu vuosina 1987-1996. Kalatutkimuksia nro 127. 33 s.+liitteet  Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Sarre, Veikko 1972. Tekojärvien kalataloudellisista muutoksista.. Suomen Kalastuslehti. s. 12-14. Helsinki.

Sormunen, T. 1963. Lausunto Sompiojärven kalastusoloista ennen Lokan altaan säännöstelyn toteuttamista. 6 s.+liitteet  Kalataloussäätiö. Helsinki.

Sormunen, T. 1958. Porttipahdan ja Lokan säännöstelyaltaiden kalataloudellinen ja limnoliginen tutkimus. 15 s. Helsinki.

Sundbäck, K. 1972. Kalastus Lokan ja Porttipahdan tekoaltailla vuonna 1971. Suomen Kalastuslehti. 4 s., s. 155-158. Helsinki.

Sundbäck, K. 1977. Lokan tekojärven kalataloustutkimuksen tulokset sekä kalastusta ja kalakantojen hoitoa koskeva suunnitelma. Kalantutkimusosasto, Tiedonantoja 9. 21 s., s. 68-89. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Sundbäck, K. 1977. Porttipahdan tekojärven kalataloustutkimuksen tulokset sekä kalastusta ja kalakantojen hoitoa koskeva suunnitelma. Kalantutkimusosasto, Tiedonantoja 9. 16 s., s. 68-89. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Sundbäck, K. 1975. Porttipahdan tekojärven kalataloustutkimuksen tulokset sekä kalastusta ja kalakantojen hoitoa koskeva suunnitelma. 17 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Sutela, T., Mutenia, A. 2001. Kirjallisuuskatsaus pohjoisten tekojärvien kalataloudesta. Kala- ja riistaraportteja nro 214. 18 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Söyrinki, N. 1958. Kemijoen patoamisaltaiden tutkiminen ja Sompiojärven säilyttäminen. Suomen Luonto. 4 s., s. 1-4. Helsinki.

Työryhmäesitys 1991. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalataloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma. 41 s. Tekojärvien kalataloussuunnittelutyöryhmä.

Verta, M., Porvari, P. 1995. Tekoaltaiden sekä Kemijoen vesistön kalojen ja veden elohopeatutkimukset. Tutkimusraportti. 40 s.+liitteet s. Suomen ympäristökeskus.

Vesivoimatoimikunta 1967. Lokan ja Portytipahdan tekojärvien säännöstelysuunnitelman täydennys. Osa II Porttipahdan tekojärven säännöstelysuunnitelma. Moniste. 46 s.

Virtanen, M., Hellsten, S., Koponen, J., Riihimäki, J., Nenonen, O. 1993. Pohjoisten tekojärvien veden laadun laskenta mittauksilla varmistettuna. VTT tiedotteita 1525. 205 s. + liitteet s. VTT. Espoo.