Kalastushallinnon ensimmäiset virkamiehet

Suuri muutos Suomen kala-asioihin tapahtui 1860 kun Suomi sai ensimmäisen kalashallinnon virkamiehen. Asetus annettiin 16.1.1861 ja virkaan nimitettiin Henrik Johan Holmberg jonka aikana ilmestyivät ensimmäiset suomenkieliset kala-alan oppaat. Ne käsitteli kalanviljelyä ja muita keinoja saada kalavedet tuottamaan paremmin.

Henrik Johan Holmberg (1818–1864)

 

Henrik Johan Holmberg. Kuva: Museovirasto

 

Henrik Johan Holmberg oli samannimisen Kökarilaisen kappalaisen poika. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa kemiaa ja mineralogiaa. Hän ei kuitenkaan onnistunut suorittamaan yliopistollista loppututkintoa, vaan hänen opiskelunsa keskeytyivät. Opiskeluaikojen jälkeen Holmberg pestautui vuorivirastoon, mistä hänet lähetettiin Venäjälle tutkimaan Uralin kultalöydöksiä. Venäjän pestiä seurannut kullankaivajan ura Pohjois-Amerikassa jäi lyhyeksi, mutta hän keräsi tältä matkalta huomattavan hyönteiskoeilman jonka hän lahjoitti yliopistolla.  Vuonna 1857 vuorikonduktööri Holmberg pääsi perehtymään Ruotsin ja Norjan kalanviljelyn saloihin suojelijansa kenraali kuvernööri Fr. von Bergin avustuksella. Holmberg hankki eri puolilla Eurooppaa julkaistua kalanviljelyyn liittyviä kirjoituksia, joita hän yhdisteli omiin havaintoihinsa, ja raportoi niistä erillisissä vuosiraporteissa. Holmbergin ansioksi voidaan laskea kirjalliset vihkoset, joita hänen virkakaudellaan julkaistiin. Holmbergin kääntämät, kokoamat ja kirjoittamat julkaisut olivat ensimmäisiä suomenkielisiä kalavesien hoitoa ja kalanviljelyä käsitteleviä oppaita, jotka oli tarkoitettu tavalliselle kansalle.

Henrik Johan Holmberg nimitettiin Suomen ensimmäiseksi kalastushallinnon virkamieheksi vuonna 1860 jolloin Keisarillisen Senaatin Maanviljelystoimikunta järjestettiin ja samalla perustettiin kalastuksentarkastajan virkaan. Kalastustentarkastajanviran ohjesääntö annettiin Tammikuun 16. päivä 1861 ja se julkaistiin virallisissa lehdissä.  Samana vuonna ilmestyivät hänen kirjoittamansa 37 -sivuinen opas Johdatus Kesäkalain wiljelykseen Suomessa. Keisarillisen Senaatin kirjapainossa painettu teos on eräs maamme kalastustalouden ja kalanviljelyn ensimmäisiä perusteoksia. Kirjasessa esitellään kesäkutuisten kalalajien; ahvenen, hauen, särjen ja silakan kalanviljelyä ja -kasvatusta. Jo aiemmin olivat ilmestyneet kirjaset C.E.Aspelundilta vuonna 1858 suomennettu Käytännöllinen oswiitto Lohi-sukuisten kalain kaswattamisesta, sekä Kuinka Joet ja Järvet saadaan kaloja runsaasti kaswamaan samalta vuodelta. Kumpikin näistä oppaista käsitteli syyskutuisten lohikalojen viljelyä.

Henrik Johan Holmberg teki virkakaudellaan useita matkoja eri puolille maata, ja hänen aloitteestaan perustettiin useita kalanviljelylaitoksia mm. Kymijokeen, Tampereelle, Kruunupyyhyn sekä Oulu- ja Torniojoen varrelle. Hänen suurin mielenkiintonsa kohdistui lohen hautomolaitosten perustamiseen ja ylläpitoon.

Henrik Johan Holmberg toimi vain kolme vuotta kalastuksen tarkastajan virassa. Hän sairastui keuhkotautiin ja kuoli vuonna 1864 vain 46 -vuotiaana.

 

Anders Johan Malmgren (1835–1897)

 

Helsingin yliopiston eläintieteen professori Anders Johan Malmgren; kuvan ottovuonna 1889 Malmgren nimitettiin Oulun läänin kuvernööriksi. Kuva: Museovirasto

 

Henrik Johan Holmbergin jälkeen kalastuksen tarkastajan virkaan valittiin Anders Johan Malmgren, joka toimi myös Helsingin yliopiston eläintieteen ylimääräisenä professorina. Virka oli vuodesta 1865 väliaikainen, ja se vakinaistettiin Tammikuun 22. vuonna 1874.

Anders Johan Malmgren teki useita tutkimusmatkoja 1850 -60 -luvuilla sekä kotimaahan että kaueammaskin. Hän kävi Vienenmerellä ja useita kertoja Huippuvuorilla. Vuonna 1863 hän julkaisi väitöskirjansa Kritisk översikt af finlands Fisk-Fauna, mitä pidetään kalatutkimuksemme yhtenä perusteoksista. Väitöskirjassa Malmgren käsitteli paitsi Suomen sisävesien ja Itämeren kalaston myös Varanginvuonon alueen Jäämeren rannikoltasekä Laatokan ja Vienanmeren lähialueiden vesiä.

Anders Johan Malmgrenin toimesta perustettiin Suomen ensimmäinen kalataloudellinen aikakauskirja, kalastuslehti: Tidskrift för Fiskenäring och Aquikultur. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1869, mikä jäi myös ainoaksi numeroksi. Lehti käsitteli kalanviljelyä ja kalavesien hoitoa. Malmgrenin kiinnostuksensa kohteena olivat erityisesti Perämereen laskevat lohijoet, niiden kalasto ja kalastusolosuhteet, mistä aiheesta hän julkaisia useita kirjasia. Merkittävä havaintona hän piti kalanviljelyn tuottamattomuutta. Huolimatta suurista ponnistuksista ja kalankasvatuksesta, suurtakaan vaikutusta hänen mielestään siitä ei kalastolle ollut. Hänen kriittisyytensä kalanviljelyä kohtaan johti siihen että Holmbegin toimesta syntyneet laitokset rappeutuivat nopeasti ja lopettivat toimintansa. Malmgren sai Maanviljelystoimikunnalta tehtäväkseen käydä Nikolskin kalanviljelylaitoksella Novgorodin läänissä sekä antaa matkansa perusteella lausunnon kalanviljelyn soveltumisesta Suomen oloihin. Tämän perusteellisen lausunnon hän antoi Tammikuun 20 p. vuonna 1883 painetussa kirjasessaan Keinotekoisen kalankasvatuksen soveliaaisuudesta Suomeen. Teos käännettiin useille kielille.

Siviilipuolella Malmgren toimi valtiopäivämiehenä sekä Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä. Vuonna 1889 hänet nimitettiin Oulun läänin kuvernööriksi.

Häntä virassa seurasi

Oscar Nordqvist (1858–1925)

 

Kalastustentarkastaja, filosofian tohtori Oscar Nordqvist. Kuva: Museovirasto

 

Oscar Nordqvist syntyi Viipurissa ja koulunkäynnin jälkeen hän suuntautui sotilasuralle. Upseeriopintojen jälkeen hän pestautui Adolf Nordenskiöldin Vega -laivalle, ja koillisväylän purjehdukselle 1878 – 1880. Matkalla Nordqvist teki kasvi- ja eläintieteellisiä tutkimuksia ja myöhemmin hän siirtyi kokonaan kalastusalalle. Hänet nimitettiin Malmgrenin jälkeen vuonna 1878 Suomen kalastuksen tarkastajaksi, missä virassa hän toimi vuoteen 1902. Hän teki aloitteen ”nautilus”- nimisen merentutkimus aluksen rakentamisesta ja vaikutti myös kalastuselinkeinoja koskevien lakien valmisteluun. Venäjän sortokauden aikana hän joutui luopumaan virastaan annettuaan erään poliittisen lausunnon. Samoista poliittisista syistä Oscar Nordqvist muutti vuonna 1905 Ruotsiin. Aluksi hän sai hoidettavaksi Mälmlön läänin kalastusylivalvojan toimen, mutta saatuaan Ruotsin kansalaisuuden hänet nimitettiin vuonna 1905 eteläisen piirin kalastusintendentiksi asuinpaikkana Lundin kaupunki. Tässä virassa hän perusti yhdistyksen Södra-Sverige Fikskeriförening, jonka päätehtävä oli koetoiminnan järjestäminen. Vuonna 1913 hänet kutsuttiin osastopäälliköksi Ruotsin maaviljelyshallituksen kalastusosastoon, jossa virassa hän saavutti eläkeiän vuonna 1925.   Kirjallisesta puolesta voi mainita Nordqvistin vuonna 1902 julkaiseman Kalastustalouden käsikirjan sekä Kalastajan lakikirjan. Pääasiallisesti hänen toimestaan julkaistiin Ruotsissa mallikas teos Sötvattenfiske och Fiskodling (Sisävesikalastus ja kalanviljelys) vuonna 1922. Oscar Fritjof Nordqvist kuoli Tukholman Lidingöllä 15.10.1925

kalastuksen hoito

 

Oscar Nordqvist Skl 1925

 

Suomen 4. Kala-alan virkamies oli

Jonas Albert Sandman (1866- 1947)

 

J. Alb. Sandman. Kuva: Suomen Kalakirjaston kuva-arkisto

 

Sandman syntyi Haapajärven pitäjässä kruununvoudin poikana 25.3.1866. Hän oli Suomen kalastusyhdistyksen ensimmäinen sihteeri ja 23.3.1892 hänet nimitettiin vastaperustetun kalastustarkastajan apulaisen viran haltijaksi. Hän oli Suomen edustajana kansainvälisessä merentutkimusneuvostossa vuosina 1904–1918. Hän oli myös toimeenpanemassa vuoden 1902 kalastuslakia. Sandman erosi virastaan Heinäkuussa 1918, kun kalastushallintoa järjestettiin uudelleen. Suomen kalastusyhdistyksen puheenjohtajana hän toimi 1906- 11. Sandman oli myös taitava valokuvaaja ja hän tallensi kamerallaan kalastusta ja ravustusta. Arvoltaan hän oli kollegineuvos. Hän kuoli Helsingissä 10.4.1947, ja saman vuoden joulukuussa rekisteröitiin testamentti säätiö ”Fiskeri-inspektot J.Alb.Sandmans stiftelse för understödjande av Finlands havsfiskare”

kalastuksentarkastaja