Kalantutkija Jorma Toivonen

Jorma Vihtori Toivonen syntyi Viipurissa 5.4.1930. FK-tutkinon hän suoritti Helsinginkin yliopistossa vuonna 1959. FL- tutkinnon pääaineena oli morfologis-ekologinen eläintiede. Jorma Toivosella oli myös valmis käsikirjoitus väitöskirjasta (joka käsittelee kuhaa), joka ei koskaan ilmestynyt. Syyksi hän sanoo että jos hän olisi väitellyt, olisi hän joutunut Helsinkiin Kalantutkimus osaston johtajaksi, mutta hän halusi keskittyä tutkijan työhön.

 

 

Jorma Toivosen kalatutkijanura alkoi kalataloussäätiön tutkimusbiologina vuonna 1957. Sen jälkeen hän työskenteli maataloushallituksen kalataloudellisen tutkimuslaitoksen ja vuodesta 1971 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen palveluksessa aina elämöitymiseen saakka.

Vuonna 1990 hänen täyttäessään 60 vuotta ilmestyi Fisu-lehden erikoisnumero, jossa hänen työtoverinsa kertovat työstään Jorman kanssa.

Jorma Toivonen 60 vuotta

Jorma Toivonen: Lausunto Kemijoen vaelluskalojen istutustarpeen perusteista (1974)

Hänen tutkijan uransa aikana tapahtui Suomen rauhanajan suurin mullistus vesiluonnon osalta, Kemijoki ja Iijoki valjastettiin voimalaitoskäyttöön. Lohen nousu Kemijokeen loppu vuonna 1949 kun Isohaaran voimalaitos valmistui. Tämä työllistikin Toivosen kymmeniksi vuosiksi. Kalatutkimukseen nämä tapahtumat toivat uusia haasteista, jotka konkretisoituvat 1960 ja -70 luvuilla tehtyihin kalatalousselvityksiin. Näistä eniten painoarvoa ja vaikuttavuutta on Jorma Toivosen Lausunto Kemijoen vaelluskalojen istutustarpeen perusteista vuodelta 1974.

lausunto-kemijoen-vaelluskalojen-istutustarpeen-perusteista-1974

Toivonen arvio Kemijoen poikastuotantoalaksi noin 4200 hehtaaria. Tuotantoala määritettiin samojen periaatteiden perusteella kuin Simojoella 1966 ja Tornionjoella 1962. Aineistona käytettiin myös hydrologisen toimiston v. 1922 laatimaa pituusleikkausta ja koskialueiden pinta-alat mitattiin planimetrillä.
Kemijoen poikastuotantoalueiden arvioinnissa niiltä jokialueilta, joilta ei ollut olemassa yksityiskohtaisia jokikarttoja ja niihin liittyviä pituusleikkauksia, pinta-ala arvio tehtiin jokiosan pituuden ja vesimäärän perusteella.
Toivonen arvio Kemijoen vaelluspoikastuotannoksi 843 200 poikasta, joka perustui Rickleånjoella arvioituun hehtaarikohtaiseen vaelluspoikastuotantoon (200 kpl/ha). Jokialueen vaellustappio huomioiden mereen arvioitiin selviytyneen keskimäärin 765 790 poikasta vuodessa.
Toivosen mukaan kompensaatiossa tuli ottaa huomioon ero istutettujen ja luonnon vaelluspoikasten välillä. Viljellyillä ja luonnonpoikasilla tehtyjen vertailuistutusten mukaan viljeltyjä poikasia pitäisi istuttaa kaksinkertaisesti luonnonpoikasiin nähden. Edellä mainitusta vaelluspoikastuotantoarviosta (765 790 poikasta) Toivonen päätyi siten 1,4 miljoonan lohenpoikasen ja 150 000 meri-taimenen vuosittaisiin istutusmääriin (lohta 90 % ja meritaimenta 10 %).

 

Isohaaran voimalaitos Kuva: 1949. Kyytinen Pekka/ Museovirasto

 

Toivonen (1964) päätyi Iijoen meritaimenmerkintöjä koskevan (Kalatalousoussäätiö 1963) tiedon pohjalta arvioon, jonka mukaan Kemijoella tarvittaisiin noin 120 000 meritaimensmoltin istutusta, jotta tuotoksi saataisiin 6000 yksilöä 2,5-kiloista meritaimenta

Valtion kalatalousviranomainen jätti vuosina 1968–1971 vesioikeuteen hakemukset Kemijoen pääuoman voimalaitosten lopullisista hoitovelvoitemaksuista. Hakemusten johdosta Pohjois-Suomen vesioikeus (PSVEO) määräsi asian selvitettäväksi katselmustoimituksessa (Katselmuskirja 1973). Toimitusmiehet antoivat tehtyjen muistutusten sekä lisäselvitysten perusteella lausuntonsa (1974), jossa esitettiin kalataloudellinen hoitosuunnitelma ja maksuvelvoite sen toteuttamiseksi. Vesioikeus antoi Kemijoen kalatalousvelvoitteen määräämistä koskevan päätöksen 17.11.1976, josta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO palautti asian käsittelyn takaisin vesioikeuteen sillä perusteella, että hakemus oli muutettu maksuvelvoitteesta toimenpidevelvoitteeksi. Lopullinen ja tällä hetkellä voimassa oleva päätös koskien kalatalousvelvoit-teen määräämistä tehtiin Pohjois-Suomen vesioikeudessa 28.12.1979, minkä KHO vahvisti 30.5.1980.

Voimalaitosten istutusvelvoitteet Kemijokeen perustuvat vielä nykyäänkin tähän Toivosen vuonna 1974 tekemään selvitykseen. Harvan lausunnon vaikutukset ovat näin pitkäkestoisia ja perustavalaatua olevia. Vasta 2010-luvulla tehdyt uudet tutkimukset, uusilla menetelmillä (kaikuluotaus Torniojoella) ovat asettaneet Toivosen esittämät luvut uudestaan tarkastelun alle.

Lohitutkimus Jorma Toivonen

 

 

Jorma Toivosen käsikirjoitusta Kemijoen velvotteeseen liittyen

Tenojoen tutkimuksen alku

Tenojoen tutkimus käynnistyi Suomenpuolella kun Tenojoen latvavesiin kuuluvan Jiesjoenvesistön vedet aiottiin kääntää Altajoenvesistöön, jonne rakennettiin voimalaitos. Tarvittiin tietoa siitä, kuinka paljonko lohenpoikastuotantoalueita häviäisi vedenkääntämisen seurauksena. Tämän tutkimuksen alkuun laittamisessa Jorma Toivosella oli keskeinen rooli. Vaikka voimalaitos rakennettiin, jäi vedet Altajokeen kääntämättä.

altajoen-rakennussuunnitelma-jiesjarvi

Inarijärven kalahoitovelvoiteen laskeminen

Inarijärven säännöstelystä aiheutuneiden kalataloudellisten vahinkojen korvaamiseksi määrättyjen  (v.1975) kalaistutusten tuloksellisuutta seurataan ja parannetaan ns. velvoitetarkkailun avulla. Tämänkin velvoiteen suuruuden laskemisessa oli Jorma Toivosella keskeinen rooli. Toivosen laskelmat ovat edelleen pohjana Inarinjärven velvoitehoidossa.

Inarijärven säännöstelystä 1973

Jorma Toivosen tutkijaurasta lisää

Jorma Toivosen tutkijanurasta