Jokien kalataloudelliset kunnostukset

Jokien perkaukset

Vesistötöissä tapahtui 1900-luvun alkupuolella muutos, sillä ne painottuivat maatalouden ja puutavarateollisuuden hyödyn tuottamiseen eivätkä enää liikenteellisten olosuhteiden parantamiseen. Kuivatustöiden suunnittelu- ja organisointitehtävät siirtyivät käytännössä maanviljelyspiirille, kun taas tie- ja vesirakennuspiiri teki tutkimustöitä kulku- ja lauttausväyliä varten. Ne palvelivat lähinnä uittotoimintaa..

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/PohjoisPohjanmaan_ymparistohistoria/Jokien_perkaukset(15291)

JÄRVI-SUOMEN UITTOYHDISTYS JA PERKAUS OY

http://www.uittoyhdistys.fi/

 

Kalataloudellisten kunnostusten historia

Nykymuotoiset kalataloudelliset koskikunnostukset alkoivat yksittäisinä hankkeina 1970-luvun lopulla eri puolilla maata. Kunnostustoiminnan käynnisti huoli vaelluskalojen heikosta luontaisesta lisääntymisestä. Voimalaitosrakentamiselta välttyneiden ja elinkiertonsa luonnossa säilyttäneiden vaelluskalalajien kannat heikkenivät siinä määrin, että kalanpoikasten viljelyyn tarvittavien emokalastojen uusiminen alkoi vaikeutua 1980 -luvulla. Kunnostustarve oli suuri, sillä lähes kaikki virtavedet oli perattu uiton, kuivatuksen, tulvasuojelun, voimatalouden tai muun syyn takia. Virtavesien kunnostus laajeni 1980 -luvulla ja tällöin aloitettiin myös nykyaikaisten kalateidenrakentaminen.

 

Pohjanmaan vesistötyöt ja kalatalous 1975

Pohjanmaan vesistötyöt ja kalatalous

Uittoperattujen jokien kunnostaminen

FM Pekka Laasonen tutki väitöskirjassaan miten irtouittoa varten muokatun  joen kunnostaminen vaikuttaa joen elinympäristöjen rakenteisiin,  pohjaeläimistöön ja biologisiin prosesseihin.  Laasonen havaitsi tutkimuksessaan, että nykyiset Suomessa käytetyt  kunnostusmetodit eivät johda joen kannalta parhaaseen mahdolliseen  lopputulokseen. Kunnostuksen myötä virta muuttuu parhaimmillaan  monipuoliseksi jokiympäristöksi ja pohjaeläimistölle tärkeän  ravintolähteen, orgaanisen aineksen, pidättyminen paranee merkittävästi.  Tutkimuksen tulokset osoittavat kuitenkin kunnostuksen olevan myös vakava  häiriö joelle, sillä eläimistölle tärkeä, hitaasti palautuva pohjasammalisto vaurioituu pahoin.

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2000/10/tiedote-2007-09-18-14-42-02-597411

Jarmo Huhtala: Jokiuitosta kalataloudellisiin kunnostuksiin. Eräiden uiton jälkeisten velvoitekunnostusten kalataloudellisesta vaikuttavuudesta

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38379/SY_29_2008_s_1-38.pdf?sequence=1

 

 KALATALOUDELLISEN KUNNOSTUKSEN MÄÄRITELMÄ

Kalataloudellinen kunnostus on vesistöön vaikuttava aktiivinen ja ajallisesti rajattu toimenpide, joka tehdään kalatalouden tarpeista ja joka parantaa kala- ja rapukantojen tilaa, kalastus- ja ravustusmahdollisuuksia sekä vesistön ekologista tilaa. Virtavesien kunnostuksilla parannetaan erityisesti kalojen lisääntymisalueita ja vaellusmahdollisuuksia; järvikunnostuksilla rehevöityneiden järvien tilaa ja kalayhteisöjen rakennetta. Jokien kunnostus on toimintaa, jolla pyritään muuttamaan joen tilaa paremmaksi. Jokien kunnostus keskittyy usein koskipaikkoihin, ja tavoitteena on useimmiten palauttaa kaloille suotuisat olosuhteet ennallistamalla aiemmin perattuja virtapaikkoja. Kunnostuksen jälkeisinä vuosina harjoitetaan joen hoitoa, jolloin tavoitteena on ylläpitää kunnostustöissä saavutettua hyvää tilaa.

Suomen ympäristökeskuksen alueellisilta ympäristökeskuksilta ja TE-keskuksilta keräämien tietojen mukaan vuoteen 1998 mennessä Suomessa on toteutettu 223 perattujen jokien kunnostushanketta, jotka kattavat yhteensä noin 1700 koski- ja virta-alueen ja noin 700 kutupaikan kunnostamisen sekä 53 kalatien ra.kentamisen. Vuosina 1995-1999 edellä mainittuihin jokikunnostustöihin on käytetty rahaa noin 15 miljoonaa euroa. Lisäksi järvien kunnostamiseen on samalla aikajaksolla käytetty noin 22 miljoonaa euroa. (Turunen ja Äystö 2000) Vuosina 1999-2002 Suomessa toteutettiin 67 kalataloudellista kunnostushanketta 494 koskessa, joiden yhteenlaskettu kunnostettu pinta-ala oli 685 hehtaaria ja kunnostettujen koskien pituus 213 kilometriä. Puroja on kyseisenä aikana kunnostettu yhteensä 40 km 34 hankkeessa.

Vesistökunnostusverkosto

Huolettaako mökkijärvesi tila? Oletko kiinnostunut lähivesien tilan parantamisesta? Kaipaatko apua kunnostuksen käynnistämiseen tai haluaisitko kuulla kokemuksista muilta kunnostajilta? Tule mukaan vesistökunnostusverkoston toimintaan!

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto

Vesistökunnostusverkoston uutiskirje

http://mmm.multiedition.fi/syke/vesistokunnostusverkosto/2016_kesa/2_2013_index_.php?_nlid=249693

Vesistöjen kunnostamiseen liittyviä julkaisuja

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Apua_vesiston_kunnostamiseen/Julkaisuja

Valtakunnallinen rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi

Vaelluskalojen palauttamisen ja vesivoimatalouden harjoittamisen yhteensovittamiseksi perustettiin toukokuussa 2010 vapaamuotoinen ja epävirallinen työryhmä, rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Vaelluskalafoorumi

 

Kalataloudellisten kunnostusten kehittämistyöryhmän raportti

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 26.11.2002 työryhmän, jonka tehtävänä oli luoda menettelytavat ja yhteistyömuodot kalataloudellisten kunnostushankkeiden toteuttamiseksi siten, että eri käyttäjäryhmien tarpeet ja luonnonarvot otetaan huomioon, selvittää kalataloudellisten kunnostusten eri rahoitusmahdollisuudet ja rahoitustarve vuoteen 2008 saakka sekä selkiyttää tutkimuksen ja seurannan järjestämistä ja siihen liittyvää työnjakoa.

http://www.hare.vn.fi/upload/Julkaisut/7883/2331_trm2004_9.pdf

 

 Lapin virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2013 – 2020

Lapin ELY- keskus

Lapin lähivuosien virtavesienkunnostusten ja hankkeiden priorisoinnin suuntaviivat on asetettu Lapin vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmissa ja niiden sisältämissä toimenpideohjelmissa sekä Lapin virtavesikunnostusohjelmassa 2013 – 2020. Käytän-nössä tuloksekkaat virtavesien kunnostukset edellyttävät laajaa organisaatio- ja sekto-rirajoja ylittävää yhteistyötä ja uusia kustannustehokkaita keinoja. Keskeinen yhteis-työn tavoite on edesauttaa intressitahojen sitoutumista Lapin vesienhoidon toteuttami-seen. Lapissa Metsähallituksella on alueen suurimpana maa- ja vesialueen omistajana tärkeä rooli Lapin virtavesienkunnostusohjelman toimeenpanossa. Metsähallituksessa kalastuksen ja kalavesien hoidon suunnittelusta vastaa Luontopalveluiden eräprosessi.

http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/270339/Lapin+virtavesien+kunnostusohjelma+2013-2020/a2b71284-fa89-4be2-80ce-780b9945bdff

 

VIRTAVESIKUNNOSTUKSEN HAASTEET VALTION ALUEHALLINNON- JA VIRANOMAISTOIMINNAN ROOLIN MUUTOKSESSA

ESIMERKKINÄ LAPPI

Suomalaiset arvostavat vesistöjään ja niiden sisältämää monimuotoista vesiluontoa. Virtavesien kalakantojen hyvinvointia kohtaan tunnetaan suurta kiinnostusta. Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin on kuuma puheenaihe niin julkisuudessa kuin kalamiesten ja – naisten keskuudessa eri seminaareissa ja muissa kokoontumisissa. Suomi on tunnettu myös maailmalla puhtaista ja kalaisista vesistöistään. Suomen valtio onkin sitoutunut kansainvälisin sopimuksin ylläpitämään vesiluonnon monimuotoisuutta niin järvi- kuin virtavesialueillaan. Näitä sitoumuksiaan Suomen valtio pyrkii toteuttamaan mm. virtavesienkunnostuksiin liittyvillä eri keskushallinnon tasoilla hyväksyttyjen strategioidensa avulla. Em. strategiat sisältävät paljon valtion viranomaisten toimintaa ohjaavaa informaatio-ohjausta kunnostuskohteiden priorisoinnista ja muista käytännön seikoista, mutta myös ohjeita kunnostustyön toteuttamisen järjestämistavoista. Konkreettisesti valtio vaikuttaa virtavesikunnostusten toteuttamismahdollisuuksiin kohdistamalla budjettinsa kautta resursseja viranomaisille käytettäväksi virtavesikunnostuksiin. Luonnollisesti myös valtion aluehallinnon rakenteellinen kehittäminen vaikuttaa osaltaan viranomaisten mahdollisuuksiin edistää toimialueellaan virtavesikunnostuksia.

virtavesikunnostuksen-haasteet

 

Vaelluskalakantojen elvyttäminen – ympäristövirtaama ja muut ratkaisut

Vaelluskalakantojen elvyttämiseen rakennetuissa ja säännöstellyissä jokivesissä liittyy ympäristövirtaaman määrittely ja huomioon ottaminen juoksutuskäytännöissä. Ympäristövirtaamalla tarkoitetaan riittävää veden määrää lajistolle tärkeiden elinvaiheiden aikana, alueellisten ja ajallisten virtaamatarpeiden vaihdellessa kohde- ja lajikohtaisesti. Ympäristövirtaaman ohella tarvitaan myös muita ratkaisuja uhanalaisten vaelluskalapopulaatioiden luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi. Näiden yhteydessä on otettava huomioon eri osapuolten tavoitteet ja pyrittävä sovittamaan ne yhteen.

http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=22301

Esteet Pois!

Kolmivuotinen Esteet pois! -hanke (2016-2018) selvitti kalojen nousuesteitä Iijoen vesistöalueella. Hankkeessa inventoitiin yli 600 tienalitusta pääosin Taivalkosken ja Pudasjärven alueella. Hankkeen aikana myös kunnostettiin kymmeniä tierumpujen vaellusesteitä kaloille kulkukelpoiseksi. Tienpitäjien kanssa haetaan ratkaisuja loppujen vaellusesteiden poistamiseksi.

https://www.eraluvat.fi/erapalvelut/hankkeet/esteet-pois.html?fbclid=IwAR3N4BWYzXMBafVHUX0XBOEG4jFEHdRT0PnYlis-m8M853ZrUGXzKMvJJ24

Linkkejä:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Hankkeet/Rifci__Rivers_and_fish__our_common_interest/Jokikunnostukset(27160)

http://www.syke.fi/download/noname/%7BB9EFEA07-D8FE-4458-904D-4B44E45DFE2C%7D/106058