Iijoki

Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Sivujokineen se virtaa Kuusamon, Posion, Ranuan, Taivalkosken, Suomussalmen, Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin kuntien alueilla.

 

Iijärvi Iivaaran päältä kuvattuna. Kuva Ari Savikko

Iijärvi Iivaaran päältä kuvattuna. Kuva Ari Savikko

 

Iijoen vesistö-alueen kokonaispinta-ala on 14 191 km2. Joen keskivirtaama on vuosien 1961–1990 välillä ollut 174 m3/s. Pääuoman kokonaispituus on 340 km ja korkeusero latvaosien ja merenpinnan välillä 250 m. Järvisyysprosentti vesistöalueella on 5,7 %. Suurimpia sivujokia ovat Iijoen alajuoksulta lukien Siuruanjoki, Livojoki, Korpijoki ja Kostonjoki.

 

Livojoki. Kuva: Ari Savikko

Livojoki. Kuva: Ari Savikko

Iijoen virtaama http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/61/

 

Iijokea Ervastin kohdalta. Kuva: Ari Savikko

Iijokea Ervastin kohdalta. Kuva: Ari Savikko

Lohien ylisiirto

Iijoen vesistöalueelle nousi viimeksi vaelluskaloja vapaasti merialueelta vuonna 1960. Pahkakosken voimalaitoksen valmistuttua ylisiirtoja tehtiin viisi vuotta, mutta ne lopetettiin ylisiirtokalojen vähentyessä vuonna 1965. Viimeisenä vuonna ylisiirrettiin 1057 kg lohia, 1207 kg vaellussiikoja ja 106 kg meritaimenia. Iijoen vaelluskalakannat otettiin kuitenkin talteen Taivalkoskelle perustettuun Ohtaojan kalanviljelylaitokseen vuonna 1965.

 

Kuva: Suomen Kalakirjasto

 

 

Taivalkosken kalanviljelylaitoksen lammikkoalueen yleissuunnittelua Iijoki tutkimuksessa 14.10.1960

ohtaojan-lammikkoalueen-yleissunnitelua-1960

 

 

Ohtaoja virtaa Taivalkosken kalanviljelylaitoksen läpi. Kuva: Ari Savikko

Ohtaoja virtaa Taivalkosken kalanviljelylaitoksen läpi. Kuva: Ari Savikko

 

 

 

 

Kalanviljelyhalli Ohtaojalla 2016. Kuva: Ari Savikko

Kalanviljelyhalli Ohtaojalla 2016. Kuva: Ari Savikko

Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen esite 1990

PSKKVL esite 1990

 

Iijoen rakentaminen

Iijoen vesistöalueelle rakennettiin paikallisin voimin jo 1950-luvulla kolme pientä voimalaitosta Kuusamon Soilujoelle, Pudasjärven Pintamoon (valmistui 1955), johon liittyi myös Pintamojärven säännöstely, sekä vuonna 1952 käyttöön otettu Taivalkosken voimalaitos, jonka paikallinen Taivalkosken Sähkö Oy rakensi. Se ei varsinaisesti sulkenut Iijokea, mutta pato rakennettiin poikki joen ja luukkujen avulla vettä voitiin säännöstellä kirkonkylän kohdalla sivu-uomassa olleeseen voimalaan.

Lopullisesti päätös ensimmäisen voimalaitoksen rakentamisesta tehtiin huhtikuussa 1959, jolloin kohteeksi valikoitui ylempää jokivartta Yli-Iin Pahkakoski. Suunnittelutyössä oli uutta, että töiden aloittamista ja vesistösäännöstelyä ei pidetty mahdollisena aloittaa ennen kuin kaikkien intressiryhmien kanssa oli sovittu mahdollisten haittojen mittaamisesta ja korvaamisesta. Niinpä Pahkakosken työt aloitettiin, kun sopimukset oli tehty Iijoen uittoyhdistyksen ja kalastuskuntien kanssa sekä väliaikainen rakennuslupa oli saatu vuoden 1941 poikkeuslain mukaisesti.

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/PohjoisPohjanmaan_ymparistohistoria/Iijoen_voimalaitosrakentaminen(15330)

http://www.vesirakentaja.fi/html/vesistot/61%20Iijoki.pdf

 

Kuva: Suomen Kalakirjasto

 

Iijokilausunnot.  Kalataloussäätiö 1963-67

Iijokilausunto I Kalataloussäätiö 1963

Iijokilausunto III

Lausunto ns. Iijokisuunnitelmasta. Kalataloussäätiö

Iijokilausunto V. Kalataloussäätiö 1973

Lausunto (1978) MMM Iijokeen vaatiman toimenpidevelvoitteen kustannuksista

Pohjois-Suomen vesioikeuden suullinen käsittely Pohjolan Voima Oy:n Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten rakentamista koskevassa hakemusasiassa 25.-26.11.1975

Pohjois-Suomen vesioikeuden suullinen käsittely Pohjolan Voima Oyn Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten rakentamista koskevassa hakemusasiassa 1975

 

IIJOEN MERIALUEEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET VUOSINA 2006‐2010

Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö PVO‐ Vesivoima Oy vastaa Iijoen meri‐ ja jokisuualueen kalakantojen hoitovelvoitteista annettujen lupaehtojen mukaisesti. PVO‐ Vesivoima Oy:n Iijoen Raasakan, Kierikin, Maalismaan, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten vuoksi tehtävät kalakannan säilyttämistä koskevat velvoitteet on määrätty Pohjois‐Suomen vesioikeuden päätöksessä 31.12. 1979 nro 85/79/I ja korkeimman hallinto‐oikeuden päätöksessä 23.10.1980 nro 5203/80. Päätöksiin sisältyy velvoite tarkkailla kalaistutusten tuloksia maa‐ ja metsätalousministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

23834-Iijoen_merialueen_tarkkailutulokset_v_2006-2010

http://www.pohjolanvoima.fi/filebank/8148-kalastusesite_uusi.pdf

 

Iijokisuu vähän ennen merta. Kuva: Ari Savikko

Iijokisuu vähän ennen merta. Kuva: Ari Savikko

 

Iijoen lohikannan palauttamistoimien hyödyt virkistyskalastajille – pilottitutkimus ehdollisen arvottamisen menetelmällä

Tutkimusmenetelmänä käytettiin ehdollisen arvottamisen menetelmää (contingent valuation method). Tutkimuksessa verrattiin toisiinsa kahta lohikannan palauttamisvaihtoehtoa, joista toinen perustuu kalateiden rakentamiseen ja toinen emokalojen siirtoihin patojen yli ja istutuksiin. Tutkimus on ensimmäinen suomalainen arvottamistutkimus, jossa on arvioitu lohikannan palauttamisen hyötyjä rakennetulla joella.

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/530720/rkts2011_4.pdf?sequence=1

 

Iijoen alajuoksua. Kuva: Ari Savikko

Iijoen alajuoksua. Kuva: Ari Savikko

 

Iijoen vesistöalueen lohen – ja meritaimenen kotiutusistutukset ja sähkökalastukset

Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hankkeen aikana vuosina 2007 -2010 lohia ja meritaimenia on kotiutettu sekä vastakuoriutuneina (vk) että 1-vuotiaina poikasina. Kotiutusistutukset on tehty hankkeen varoilla, Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken kalanviljelylaitoksen lahjoituksilla, Metsähallituksen uittovelvoitteena sekä muutaman osakaskunnan ja yhdistyksen varoilla (Taivalkosken ja Kipinän osakaskunta, Pärjänjoen yhteislupa-alue, Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry., Iijoen suojeluyhdistys ry.). Lohen kotiutusistutukset Iijoen alueella aloitettiin muuttamalla Metsähallituksen sisävesien vaelluskalavelvoitetta vuonna 2006, jolloin 1-vuotiaita lohenpoikasia istutettiin 5400 kpl.

http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BA9C6534C-F232-40FE-BB5B-82712F02FC4C%7D/94670

 

Talvista Iijokea. Kuva: Vesa Määttä

Talvista Iijokea. Kuva: Vesa Määttä

 VAELLUSKALOJEN KULUN TOTEUTUSMAHDOLLISUUDET IIJOELLA

Vuonna 1998 valmistui yleissuunnitelma kalojen kulkumahdollisuuksien palauttamiseksi Iijoella osana Iijoen ympäristönhoito-ohjelmaa (Hooli ym. 1998). Suunnitelmaan kuuluivat yleiset kalateiden toimivuuteen liittyvät asiat sekä selvitykset teknisistä toteutusmahdollisuuksista. Kalataloudelliset perusteet esitettiin erillisessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raportissa (Kemppainen ym. 1998). Selvitykset eivät johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin vaelluskalojen palauttamiseksi. Esteeksi koettiin muun muassa sisävesien kalanviljelylaitoksiin kohdistuva merellisten kalojen aiheuttama kalatautiriski. Riittävän voimakasta yhteistä tahtotilaa hankkeen käynnistämiseksi ei Iijoella myöskään syntynyt.

http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BB0E6BC7D-B7B3-4585-9C8C-BA5E2A3B2EBE%7D/94724

Iijoen kalatiet 2011 – 2013

Vuosien 2008 – 2010 aikana Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen koordinoimassa Vaelluskalat palaavat Iijokeen -yhteistyöhankkeessa aloitettiin Euroopan aluekehitysrahaston, viiden kunnan (Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo) ja PVO-Vesivoima Oy:n rahoituksen avulla vaelluskalakantojen palauttamisen ja vesivoimatalouden yhteensovittaminen Iijoella. Hankkeen tuloksena valmistuivat useiden selvitysten ja tutkimusten raporttien ohella mm. kalateiden yleissuunnitelmat vesivoimalaitoksille ja säännöstelypadoille. Sukukypsien lohien ylisiirto Iijokisuulta joen keskijuoksulla oleville lisääntymisalueille aloitettiin vuonna 2009 ja hankkeen aikana tehtiin myös laaja-alaisia sekä runsaslukuisia lohen ja meritaimenen kotiutusistutuksia.

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Hankkeet/Iijoen_kalatiet_20112013

Iijoen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta 2005-2010

Iijoen vesistön uittoperattujen jokien kunnostukset saatiin päätökseen vuonna 2010. Lähes 25 vuotta kestäneen urakan aikana kunnostettiin yhteensä 24 jokea ja lähes 400 koskialuetta. Koskien kunnostuksista vastasivat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun ympäristökeskukset.

Iijoen vesistöalueen kunnostettujen jokien kalataloudelliset istutus- ja seurantavelvoitteet ovat kuuluneet Metsähallitukselle, jolle jokien uittosäännön kumoamisen yhteydessä määrättiin kunnostuksen jälkeen 5 vuotta kestävä istutus- ja tarkkailuvelvoite. Tarkkailuvelvoitteen seurantamenetelminä olivat kalastuskirjanpito, kalamerkinnät, kalakantanäytteet ja sähkökoekalastukset. Tässä raportissa esitetään tarkkailussa olleiden kunnostettujen jokien seurantatulokset vuosilta 2005–2010.

http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Bsarja/b159.pdf

 

Harjus on vapaa-ajan kalastajille tärkeä kala Iijoella. Kuva: Ari Savikko

Harjus on vapaa-ajan kalastajille tärkeä kala Iijoella. Kuva: Ari Savikko

 

 

Monitavoitearviointi Iijoen vaelluskalakantojen palauttamisen tukena

Tässä julkaisussa esitetään Vaelluskalat palaavat Iijokeen –hankkeessa tehdyn monitavoitearvionnin eteneminen ja tulokset. Kiitämme hankkeen asiantuntijaryhmään kuuluneita heidän arvokkaasta panoksestaan ja aktiivisesta osallistumisesta arviointityöhön.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37033/SY_11_2011.pdf

 

Iijoen kalatiet

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) käynnisti Rakennettujen jokien tutkimusohjelman vuosiksi 2011 – 2016 tukemaan rakennettuja jokia koskevaa päätöksentekoa. Tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa laadukas-ta ja sovelluskelpoista tietoa rakennettujen jokien kalakantojen elvyttämiseen ja hoitoon, sekä yhdistää eri tie-teenalojen tuottamat tutkimustulokset kokonaisvaltaisen päätöksenteon tueksi. Tutkimusohjelmassa keskitytään erityisesti voimatalouskäytöstä, mutta myös muusta ihmistoiminnasta aiheutuneisiin muutoksiin jokien vaelluskalojen elinympäristössä. Iso osa tutkimusohjelman hankkeista painottuu suurimpiin padottuihin jokivesistöihin ja niiden vaelluskalojen meriyhteyteen.

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519924/rktltr2014_13.pdf?sequence=1

 

 

iijoki

 

Kollaja-hankkeen vaikutukset Iijoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen.

Lohen elinkierto, populaatiomallinnus ja ympäristövirtaama

Pohjolan Voima käynnisti Iijoen vesivoimatuotannon lisäämiseen tähtäävän ns. Kollaja-hankkeen aktiiviset valmistelutoimet vuonna 2007. Hankkeen päätarkoituksena on lisätä sähköntuotantoa ja säätökapasiteettia rakentamalla Iijoen keskijuoksulle tekojärvi ja uusi voimalaitos (teho 32 MW). Toteutuessaan hanke parantaa myös Iijoen alajuoksun olemassa olevien viiden voimalaitoksen tuotantokykyä.

Tämän työn tavoitteena oli selvittää Kollaja-hankkeen toteuttamisesta lohikalakantojen elvyttämiselle aiheutuvat todennäköiset ongelmat suhteutettuna vesistön nykytilaan tai potentiaaliseen lähtötilaan. Raportti keskittyy lohen elinkiertoon liittyviin kysymyksiin mm. lohikantamallinnuksen keinoin ja jokiuomien ympäristövirtaamatarpeisiin. Raportissa esitetään lisäksi keskeisiä toimenpidevaihtoehtoja Kollaja-hankkeen aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi ja kompensoimiseksi.

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535264/luke-luobio_25_2016.pdf?sequence=1

 

Siian syyspyyntiä Iijoella. Kuva: Ari Savikko

Siian syyspyyntiä Iijoella. Kuva: Ari Savikko

 

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta rakennetussa Iijoen vesistössä

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519868/rktltr2014_13.pdf?sequence=1

 

Smoltit seurannassa Iijoella

http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/iijoen_otva/ajankohtaista

 

Linkit:

http://www.kalaaiista.fi/sivu/fi/hankkeet_ja_kalatietoa/lohi/

http://yle.fi/uutiset/lohi_nostetaan_iijokeen/5082932

 

Jaaskamonkoski on suosittu kalastuskohde. Kuva: Ari Savikko

Jaaskamonkoski on suosittu kalastuskohde. Kuva: Ari Savikko

 

Voimalaitosjokien vapaiden yläjuoksujen kalakantojen hoito 1960-luku

voimalaitosten-ylajuoksujen-kalakantojen-tila

 

Lukumääräiset palautukset Iijoella suoritetuista vaellussiikojen merkinnöistä vv. 1960-64

ivalojokeen-kudulle-nousevan-pohjasiian-tila-1976-1995

Lohen ja taimenen poikastuotanto

Lohen ja meritaimenen poikastuotanto (1975)

 

Siian heittopyynti ja muu kalastus Varpuvirroilla

Yrjö Ahosen kertomana

yrjo-ahonen-siian-heittopyynti-ja-muu-kalastus-varpuvirroilla

 

Uittopuiden lajittelu- ( sortteeri ) paikka Iijoessa. Kuva: Matti Poutvaara/ Museovirasto

 

 

Pohjoisen jokipyynnin tallentamisen, täydentämisen ja hyödyntämisen projekti. Päätarkastelukohteena Iijoen voimataloudellinen rakentaminen. Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry.

Iijoen voimatalouden rakentaminen . Kalastusmuseo yhdistys

 

Kirjallisuutta:

Huuskonen, Seppo 1986. Iijokiselvitykset valmistuneet.. 40 Suomen Kalastuslehti

Huuskonen, Seppo 1986. Iijokiselvitykset valmistuneet. [Artikkeli] . s. 40.  Helsinki.

Komulainen, R. 1993. Taistelu Iijoen lohesta. Valtion ja lohenkalastajien suhteet Iijokisuulla 1920-1960.  Oulun Yliopisto. Oulu.

Korhonen, Aug. 1930. Kalanviljelyslaitosta halutaan iijokivarrelle.. s. 92.  Helsinki.

Kuurre, K, Pulliainen, E. 2008. Vapaa Iijoki. 92 ISBN 978-951-98563-2-2 Artic Light. Oulu.

Kärnä, Irmeli (toim.) 1988. Vapaat vedet, kuohuvat kosket : Iijokisoutu 15 vuotta. 112 ISBN 952-90-9925-8 Gummerus. Jyväskylä.

Mannermaa, Y. 1950. Merkittyjä lohia Iijokisuulta. s. 291. 1 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.

Mannermaa, Y. 1950. Vieläkin Iijokisuun merkityistä lohista. s. 413. 1 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.

Nissilä, Viljo 1945. Iijokisuun kalastuksesta. s. 40-94. 54 s. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto vuosikirja 9 Oulu.

Nissilä, Viljo 1946. Iijokisuun Käyräletto. s. 27-32. 6 s. Kotiseutu

Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto (julk.) 1984. Iijoki-selvitys. Kalatalous. 140 s. +66 liite s. Pohjois-pohjanmaan suetukaavaliitto. Julkaisusarja A:71 Oulu.

Sormunen, T. 1966. Der Iijoki als wanderfischfluss. 22 Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja 17 Helsinki.

Sormunen, T., Dahlström, H. 1967. Alustava lausunto ns. Iijokisuunnitelman toteuttamisen vaikutuksesta Iijoen vesistön kalatalouteen. 42 Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja 18 Kalataloussäätiö. Helsinki.

Sormunen, T., Dahlström, H. 1966. Iijokilausunto IV. Maalismaan voimalaitoksen rakentamista koskevan hakemusasian katselmuskirjaan ja toimitusmiesten lausuntoon nähden esitettävää aineistoa. 9+1 Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja 16 Kalataloussäätiö. Helsinki.

Sormunen, T., Dahlström, H., Korhonen, M. 1963. Iijokilausunto I. 37 Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja 7 Kalataloussäätiö. Helsinki.

Sormunen, T., Dahlström, H., Korhonen, M. 1965. Iijokilausunto II. Maalismaan voimalaitoksen kalataloudellinen kompensaatio. 8 Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja 13 Kalataloussäätiö. Helsinki.

Sormunen, T., Dahlström, H., Korhonen, M. 1966. Iijokilausunto III. Katsaus voimalaitosten Iijoella ja sen suu läheisellä merialueella aiheuttamiin kalataloudellisiin haittoihin ja vahinkoihin. 57+8 Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja 15 Kalataloussäätiö. Helsinki.

Sormunen, T., Kummu, P. 1973. Iijokilausunto V. Lausunto Iijoen Pahkakosken rakentamista koskevasta katselmuskirjasta ja Iijoen voimalaitosten rakentamista koskevasta katselmuskirjasta ja Iijoen kalanhoitovelvoitteesta. 25+9 Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja 51 Helsinki.