Erkki Halme ja Kalamiesten niksikirja

Sortavalassa 11.9.1912 syntynyt Erkki Heimo Aukusti Halme kouluttautui kalastusbiologiksi toimien työurallaan mm. Helsingin yliopiston kalastustieteen ja sovelletun limnologian dosenttina ja maataloushallituksen kalataloudellisen tutkimustoimiston johtajana (professorina). Halmeen toimittamista ja kirjoittamista kirjoista mainittakoon alkuperältään tanskalaisruotsalainen Pohjolan kalat (WSOY 1954; 5. painos 1984), Kalamiesten niksikirja (WSOY 1955, 4. painos 1973), Meren rikkaudet ja niiden hyväksikäyttö (WSOY 1962), yhteistyössä Viljo Orpanan kanssa tehty Lohenkasvattajan opas (WSOY 1963, 2. painos 1967) ja Maailman kalat (WSOY 1966). Halme kirjoitti myös suuren määrän kalastusalan artikkeleja eri lehtiin ja julkaisuihin. Erkki Halme kuoli 1.9.1989.

Kalamiesten niksikirja

 

 

Niksikirjan taustalla on kansanmiesten kalatiedon keräämistä varten vuonna 1948 julkistettu Kalataloussäätiön suuri palkintokilpailu. ”Tarkoituksena oli saada tieteellisiä tutkimuksia varten kerätyksi niitä havaintoja ja kokemuksia, joita monelle kalamiehelle runsain määrin on vuosien varrella kertynyt.”
Kilpailu sai suuren suosion, ja vastauksia saatiin kaikkiaan 365 henkilöltä, liki puolimetrinen paperipinkka. Vastausten selvittämiseen nimettiin kolmimiehinen toimikunta; Y. Vuorentaus, Atso Artimo ja Erkki Halme. 1949 limnologisella laitoksella ja kalataloudellisessa tutkimustoimistossa aloitettiin kertyneen materiaalin seulominen ja kortittaminen; työ vei kolme vuotta. Kalamiesten niksikirja laadittiin kortistoidun aineiston perusteella, poimien sellaiset asiat, joilla oletettiin olevan kalamiesten keskuudessa yleistä mielenkiintoa. Tekstejä valittiin 263 henkilöltä, ympäri Suomen. Merkittävä osa henkilöistä oli vuosikymmeniä kalastusta harjoittaneita, kokeneita kalastajia, vanhimman vastaajan ollessa 88 vuoden ikäinen, nuorimman vastaajan 10 vuoden ikäinen koulupoika. Myös joukko naisia oli mukana vastaajissa.
Kirja etenee henkilöittäin, aakkosjärjestyksen mukaan. Käyttöä helpottamaan on koottu numeroitu henkilöhakemisto, aihepiirien yleishakemisto (jonka numerot viittaavat kunkin kirjoittajan järjestysnumeroon) ja asiahakemisto (jonka numerot viittaavat sivunumeroihin). Näkemyksiä, kuvaavaa tietoa ja niksejä on yleisimmistä kalalajeista kuten ahvenesta, hauesta, kuhasta ja lahnasta, mateesta, muikusta, siiasta ja silakasta, särjestä, säyneestä ja taimenesta, samojen lajien pyyntitavoista, pyyntivälineistä ja niiden valmistuksesta ja korjaamisesta, kalan käsittelystä ja käytöstä sekä sään vaikutuksesta kalanpyyntiin ja paljon muutakin; uskomaton määrä havaintoja, käytännöllisiä vinkkejä ja neuvoja, kokeiltavaa vuosien ajaksi.
Joittenkin teoksessa neuvottujen pyyntitapojen käyttö on hiipumassa tai jo loppunut, mutta niillä on yhä oma arvonsa ja merkityksensä. Kun on havaittavissa kyllästymistä pyydystä ja päästä-kalastusta harjoittavien pyrkimykseen saada se kaikkea kalanpyyntiä kattavaksi, neuvot ja vinkit palautunevat arvoonsa.

Myöhemmän kalamiespolven edustajat Jyrki Jahnukainen ja Veikko Rinne tukeutuivat hyväksi koettuun ideaan ja kokosivat Metsästys ja Kalastus-lehdessä julkaisemistaan pyyntikonsteista oman teoksensa, Kalamiehen niksikirja (WSOY 1984), sille ”jatko-osan”, Kalamiehen uudet niksit (WSOY 1988) ja teokset yhdistäneen Jokamiehen kalastusniksit (WSOY 1991). Kukin niistä eteni useampaan painokseen.